Sellisti ja muusikko Jussi Makkosella ja Siviksellä on yhteistä historiaa

la 9. maaliskuuta 2019 10.00.00

Musiikin kieltä pidetään kansainvälisenä, sen soinnut  ja rytmit ylittävät kansalliset  ja alueelliset rajat. On kuitenkin paikkoja ja maisemia, jotka saavat taiteilijat ja muusikot palaamaan yhä uudestaan saman maiseman äärelle. Yksi tällainen paikka on tunnetusti  Koli, kansallismaiseman tittelinkin saanut. Olisiko aihetta katsahtaa Kolin suuntaan Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivän ollessa vielä mielissämme viime viikolta?  

Koli ja sen lähiympäristö kiehtoo myös tämän ajan taiteilijoita. Useita satoja Sibelius-konsertteja eri puolilla maailmaa pitänyt sellisti ja muusikko Jussi Makkonen on palannut pysyvästi Pielisjärven maisemiin.  Mikä tuo yhden tunnetuimman Sibelius-tulkitsijamme, 40-vuotiaan taiteilijan takaisin synnyinseuduilleen? Syitä on useita, mutta yksi ilmeisin syy on Jussi Makkosen halu nostaa vielä laajempaan tietoisuuteen seudun ainutlaatuisuutta ja kulttuurisia ulottuvuuksia. 

”Koli, yksi elämäni suurimmista kokemuksista”, näin tiedetään Jean Sibeliuksen sanoneen vuonna 1909 eli 110 vuotta sitten. Kolin vierailunsa jälkeen Sibelius sävelsi neljännen sinfoniansa. Seitsemäntoista vuotta aikaisemmin, vuonna 1892 hän oli tehnyt häämatkan yhdessä Ainonsa kanssa lähes Kolia vastapäätä sijaitsevaan  Lieksan Monolanniemeen. Sibeliusten häämatkan kohde, vaatimaton aitta Monolanniemessä, on nyt korjattu ja entisöity ja siellä järjestetään kesäisin konsertteja. Tämä on ollut yksi Jussi Makkosen tavoitteista, ja se on nyt saavutettu.  Häämatkansa jälkeen Sibelius suuntasi syvemmälle Karjalaan, kalevalaisia runonlaulajia kuulemaan, ja nämä kokemukset inspiroivat Karelia-musiikin sävellystyössä. Nämä tunnetut sävellykset ja niihin liittyvä kulttuurihistoria on suomalaisille  melko tuttua, mutta näistä aiheista ja maisemista riittäisi uutta ammennettavaa huomattavasti enemmänkin. Ulkomaisia kulttuurituristeja seutu kiehtoo ja puhuttelee.  Miksipä emme suuntaisi konserttimatkaamme eurooppalaisten metropolien sijaan välistä Monolanniemeen? 

Hyvät asiat tarvitsevat innostajansa ja toteuttajansa. Lieksaan syntynyt kesäinen Monola-juhlaviikko ja kaikki muu alueen kulttuuritarjonta on tarvinnut paitsi asialle omistautuneen  taiteilijan, myös suuren  vapaaehtoisten ja talkoolaisten joukon. Kulttuuri voi yhdistää tekijöitä ja toimijoita, ja työn tulokset tuovat hyvän mielen ohella uusia kokemuksia ja uutta osaamista.  Kulttuurin hyvää tekevästä vaikutuksesta on viime vuosina tehty useita tutkimuksia. Voisiko kulttuurilla olla enemmänkin tilaa yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa?  Voisiko se avata  toimintakulttuuriin kenties pesiytynyttä pysähtyneisyyttä uudella tavalla? 

Kulttuuritoiminnalla on vapaan sivistystyön ja kansalaisjärjestökentän parissa vankka sijansa. Opintokerhotoiminnan aktiivisina vuosina 1920 – 1960 -luvuilla henkisten pyrintöjen tärkeä elementti oli monimuotoinen kulttuuritoiminta: musiikki, runot ja näytelmät. Opintotoiminnan Keskusliiton ensimmäisen toiminnanjohtajan Olla Teräsvuoren perintöä kunnioittava Aino ja Olla Teräsvuoren säätiö jakaa vuosittain apurahoja pohjoiskarjalaisen kansanvalistus- ja kulttuuritoiminnan tukemiseksi. Jussi Makkosen tietä Lieksasta kohti maailman konserttilavoja siivitti hänen ensimmäinen apurahansa nuorena yläkoululaisena. Tämän apurahan hän sai Aino ja Olla Teräsvuoren säätiöltä.

Kesällä 2019 Jussi Makkosen johtamalla Lieksan Monola-juhlaviikolla kuullaan Sibeliuksen 4.sinfonia. Jussi Makkonen on esiintynyt pianisti Nazig Azezianin kanssa myös Opintokeskus Siviksen seminaari- ja opintotilaisuuksissa ja he ovat olleet mukana myös sairaalavapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi järjestetyissä sairaalakonserteissa. 

Jussi Makkosen, pianisti Nazig Azezianin ja kirjailija-kuvittaja Katri Kirkkopellon Lintu Sininen -satukirja ja siihen liittyvä levy julkaistiin Kalevalan päivänä Helsingin Oodi-kirjastossa.  

Lisää tietoa: www.jussimakkonen.com 

 

Teksti: Lea Lihavainen Opintokeskus Siviksen Itä-Suomen aluetoimisto
Kuvat: Nazig Azezian ja Jussi Makkonen