Sari Kaasinen: Kalevalan naiset ja naiskuva kannattelevat minua

pe 8. maaliskuuta 2019 09.31.00

Kansanmusiikin ja -perinteen tunnetuimpiin nimiin kuuluvalta Sari Kaasiselta on kansainvälisenä naistenpäivänä kysyttävä, mihin Kalevalan naishahmoon hän tulisi mielellään verratuksi. Vastaus on Louhi: Kyllä mie Louhi-nimeä kantaisin suurella ylpeydellä. Louhi on emo ja maamo, joka on vahva, pitää aina omiensa puolta ja on valmis suuriin uhrauksiin.   

Pitkän uran kansanmusiikin ammattilaisena, esiintyvänä taiteilijana ja opettajana tehnyt Kaasinen toimii nykyään Joensuun kaupungin kulttuurijohtajana. Kulttuurijohtajan työhön kuuluu koko laaja kulttuurin kenttä, ja kulttuurista kaupungit ja kunnat etsivät tänä päivänä keinoa erottautua. Modernin ja vetovoimaisen maakuntakeskuksen ohella Pohjois-Karjalaan ja Joensuuhun kohdistuu odotuksia laulun ja runon seutuna, ”Runo ja laulu elää Karjalassa”. 
Kansanrunouden ja musiikin voi odottaa olevan nykyisen kulttuurijohtajan  henkilökohtainenkin voimavara? ”Kalevalan naiset ja naiskuva kannattelevat minua, naiset pärjäävät ja ovat välillä todellisia leijonaemoja, mutta lauluissaan he ovat välillä hyvin paljaita.” Sari  toteaa, ja jatkaa ” Laulujen ja runojen avulla he ovat puhdistautuneet, mutta myös mananneet ja iloinneet. Ehkä juuri tämä tapa saada tunteet ulos, on kannatellut heitä. Näin koen itsekin toimivani.” 

Kulttuuria eivät tuota vain kaupungit ja julkiset kulttuuri-instituutiot, sillä entistä enemmän kulttuuria tuotetaan ns. kulttuurisena kolmannen sektorin toimintana, tai näiden kaikkien tahojen yhteistoimintana.  Kaasisen mukaan nykyään puhutaan jo  kulttuurikunnosta, ja yleisesti tunnustetaan  kulttuurin merkitys hyvinvoinnille.  ” Mitä matalammalla kynnyksellä ja useammissa paikoissa siihen itse kukin meistä törmää – kokijana, tekijänä tai mahdollistajana, sen paremmin me kaikki voimme.” Itsekin uransa aikana myös  yhdistys- ja talkoomuotoisen kulttuuritoiminnan kautta vaikuttaneelta tekee mieli kysyä, mikä yhdistysmuotoisessa toiminnassa on tärkeää? ”Yhdistyksissä tehdään yhdessä, ne rohkaisevat myös aremman tai muuten hiljaisemman mukaan. Kun vain muistettaisiin, että erilaisuus on rikkaus, eikä luoda omia tai liian kiinteitä porukoita, joihin uusi tulokas ei mahdu mukaan.” 

Nuoria Kalevalaan tutustumisessa Sari kannustaa näin: ”Kannattaa avata se kirja ja lukea pätkä. Ottaa sieltä joku ajatus, ja tehdä siitä vaikka oma biisi. Räpätä se, tai tehdä oma, parempi runo tai säe. Ja jos tekee mieli heittää kirja järveen, niin sitten täytyy itse yrittää pistää paremmaksi”. Kalevala inspiroi tunnetusti myös nykymuusikoita, ja innolla Sari kertookin odottavansa mitä Tuomari Nurmio tekee Kalevalle. 

Kulttuurijohtajan työnsä ohella Sari Kaasinen kokoaa pohjoiskarjalaisia voimia yhteen maakunnan kansanmusiikin opetuksen ja tulevaisuuden hyväksi sekä järjestää konsertteja Villa Ruusula - kulttuurikodissaan Rääkkylässä. 

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!

 
Teksti: Lea Lihavainen
Kuva: Sari Kaasinen