Työn ja muun elämän yhdistäminen

Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimeksellä on vuosien kokemus siitä, miten työnantaja voi tukea työn ja muun elämän yhdistämistä. Vanhempainliitto on lisäksi pilottiorganisaationa mukana Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on levittää perheystävällisiä käytäntöjä työelämään.

Miten Vanhempainliitossa tuetaan työn ja muun elämän yhdistämistä, toiminnanjohtaja Ulla Siimes?

Vanhempainliitossa pyritään joustamaan työntekijän elämäntilanteen mukaan. Myös työntekijän on helppo tulla vastaan, jos työpaikalla joustetaan tarvittaessa. Pienetkin asiat voivat olla merkittäviä, jos ne tuottavat kokemuksen siitä, että myös töissä saa olla vanhemman roolissa, eivätkä työrooli ja vanhemman rooli poissulje toisiaan. Meillä on esimerkiksi sellainen sääntö, että lapsen puheluun on vastattava, vaikka se tulisi kesken tärkeän palaverin. Vanhempainliitossa on myös käytössä paikallinen työehtosopimus, johon on koottu perheystävällisiä käytäntöjä. Käytäntöihin kuuluuvat esimerkiksi se, että uudet työntekijät ovat oikeutettuja neljän viikon palkalliseen kesälomaan sekä se, että alakoulun aloittavan lapsen vanhemman on mahdollista tehdä kahden viikon ajan lyhennettyä viikkoa täydellä palkalla.

Mitä tulee ottaa huomioon työpaikan käytäntöjä uudistaessa?  

Parhaat käytännöt syntyvät henkilöstön omasta tarpeesta. Kaikkien käytäntöjen tulisi koskea kaikkia työntekijöitä ja löytyä kirjallisessa muodossa helposti löydettävästä paikasta. Jos käytännöistä on sovittu ainoastaan suullisesti, on riskinä, että niistä syntyy myöhemmin erimielisyyksiä. Isoimmat uudistukset kannattaa tehdä yksi kerrallaan, jotta työyhteisö ei ole jatkuvassa muutoksessa. Lisäksi kaikkien uudistuksien vaikutuksia on hyvä myös seurata säännöllisesti. Jos jokin uudistus ei toimikaan, siitä voi hyvin luopua. Myös työyhteisön tarpeet voivat muutua ajan kanssa. Lisäksi kannattaa muistaa, että joihinkin asioihin voi liittyä lisäkoulutuksen tai ylimääräisen tuen tarvetta. Esimerkiksi vapaassa etätyöhössä päivien rytmittäminen onnistuu joustavasti vaikkapa lapsen sairastuessa, mutta toisaalta itsensä johtamisen taidot ovat erityisen kriittisiä.

Millaisia haasteita uusien käytäntöjen käyttöönottoon voi liittyä?

Muutoksiin liittyy aina väistämättä huolia ja epävarmuutta. Kun Vanhempainliitossa siirryttiin vapaaseen etätyöhön, moni pelkäsi, että yhteisöllisyys, luottamus ja yhteistyömahdollisuudet kärsivät. Niin ei onneksi käynyt, osittain matalan kynnyksen sähköisten viestintäalustojen ansiosta. Työntekijöitä pitää myös rohkaista kokeilemaan. Vanhempainliitossa moni kokeili alkuun tehdä aiempaa enemmän etätöitä. Toisille ihmisille ja toisiin elämäntilanteisiin etätyö sopii paremmin, mutta osa totesi työskentelevänsä paremmin toimistolla. Itsekin kaipaan toimiston sosiaalista kanssakäymistä useamman etätyöpäivän jälkeen.

Mistä lähteä liikenteeseen käytäntöjen uudistamisessa?

Ehdottomasti tärkein vaihe käytäntöjen uudistamisessa on keskusteleminen ja työntekijöiden itsensä kuunteleminen alusta asti. Uudistusten tekemisessä ei ole mieltä, elleivät ne ole merkityksellisiä työyhteisölle. Jos kopioi säännöt suoraan muilta tai ohjeistaa ylhäältä alaspäin, eivät työntekijät välttämättä koe muutoksia merkityksellisiksi tai positiivisiksi omassa työssään. Varsinkin alussa on tärkeää edetä pienin askelin. Kannattaa muistaa, että pienikin muutos on merkityksellinen, jos lähdetään liikkeelle nollasta.

Välineitä työn ja muun elämän yhteensovittamisen tueksi

	Työterveyslaitos: Työn ja muun elämän yhteensovittaminen
	Väestöliitto: Testaa työpaikkasi perheystävällisyys
	Työturvallisuuskeskus: Etätyön toimintaperiaatteista sopiminen