Verkostot työn tukena

Verkostoista saa tukea, mutta niihin liittyy myös velvollisuuksia. Parhaimmillaan verkostoista saa arvokasta tukea oman työnkuvan, työyhteisön ja toimintatapojen kehittämiseen. Verkostoon osallistumista kannattaa punnita oman työtilanteen ja järjestön tavoitteiden näkökulmasta. Onko verkoston toimintaan osallistuminen tärkeää oman ydintehtäväni kannalta? Onko verkostoon osallistuminen omasta työstä pois vai saanko siitä lisää?

Kysyimme SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Riitta Kittilältä, miksi ja millä tavalla järjestöjen kannattaa verkostoitua. Työssään hän on ohjannut verkostoja ja selvittänyt, mitä verkostoista haetaan.

 


valokuva: Riitta KittiläMiksi verkostoja tarvitaan, SOSTE ry:n erityisasiantuntija Riitta Kittilä?

Verkostoituminen tarjoaa varsinkin pienille järjestöille vertaistukea, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja työnohjauksellista tukea. Jokainen verkoston jäsen tuo verkostoon mukanaan oman osaamisensa ja omat verkostonsa. Oleellinen osa verkostoitumista on hyvien käytäntöjen vaihtaminen. Verkostoista voi saada rohkaisevaa palautetta ja hyviä ideoita omaan työhön, kun tapaa oman työyhteisön ulkopuolisia, jotka pohtivat työssään samanlaisia asioita. Haastavien ongelmien ratkaisu onnistuu usein parhaiten verkostojen voimin. Vastavuoroisuus on verkostoitumisen ydin: yhteistyö sujuu, kun tavoitteet ovat selkeät ja kaikki verkoston jäsenet hyötyvät toiminnasta.

Mitä pitää ottaa huomioon verkostoituessaan?

Alussa kannattaa ainakin arvioida verkoston ylläpitoon, verkostoviestintään ja tapaamisiin kuluva työaika ja resurssit. Kannattaa myös muistaa, että verkostoitumisen hyötyjä ei aina näe saman tien. Esimerkiksi uusien toimintatapojen jalkauttaminen oman järjestön toimintaan vie aikaa. Verkoston toimintaa kannattaa myös arvioida säännöllisesti ja tavoitteita ja toimintatapoja päivittää tarvittaessa.

Miten verkostoituminen tapahtuu?

Verkoston perustamisvaiheessa on yleensä tarve markkinoida verkostoa ja etsiä siihen uusia jäseniä. Vakiintunut verkosto taas vetää puoleensa ilman markkinointiakin. Verkostoituminen vaatii järjestötoimijoilta ennen kaikkea suunnitelmallisuutta sekä oman aikataulun ja työn suunnittelua. Kannattaa myös pitää mielessä, että varsinkin uuden verkoston toimintaan sitoutuminen voi olla hidasta, sillä keskinäinen luottamus syntyy vähitellen.


Työn ja työhyvinvoinnin tukemista verkostossa

Verkostot ovat parhaimmaan työnohjauksellisia paikkoja, joista voi saada monipuolisesti tukea omalle työlleen ja työhyvinvoinnille. Tässä muutamia esimerkkejä toimivista verkostoista:

  • HUMAKin Järjestöjalostamo-hankkeessa toteutetaan verkostotoimintaa.
  • SOSTE järjestää verkostotoimintaa sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Löydät lisätietoja SOSTEn verkostotapaamisista täältä.
  • Työterveyslaitos on perustanut työpaikkojen työhyvinvointiverkoston, johon ovat tervetulleita kaikki työpaikat, jotka ovat kiinnostuneita työhyvinvointiin liittyvistä seikoista.
  • Työelämä 2020 -hankkeen puitteissa toteutetaan alueellisia verkostotapaamisia.