Toimintatavoista pelisäännöiksi

Jokaisessa työyhteisössä on erilaisia ajan kuluessa vakiintuneita toimintapoja. Näitä osin tiedostamattomia toimintamalleja on joskus hyvä pysähtyä tarkastelemaan, sillä ihmisillä on erilaisia käsityksiä toimintatapojen taustoista tai tärkeydestä. Varsinkin uuden työntekijän voi olla vaikea hahmottaa toimintatapoja, jos niitä ei ole kirjoitettu auki. Toimintamallit kannattaa siis tehdä näkyväksi laatimalla yhteisiä pelisääntöjä, mikä auttaa vähentämään väärinkäsityksiä ja ristiriitatilanteita.

Kysyimme kehittämisasiantuntija Sikke Leinikiltä, miksi yhdessä sovitut ja aukikirjoitetut pelisäännöt ovat järjestötyössä erityisen tärkeitä. Sikke on ollut mukana laatimassa TJS Opintokeskuksen Reilun pelin työkalupakkia ja sen pelisääntöohjeita. Lue Siken vinkit alta!

Miksi työyhteisössa on hyvä olla pelisäännöt, kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki?

Yhdessä sovitut pelisäännöt tekevät työnteosta ja työyhteisön vuorovaikutuksesta miellyttävää ja selkeää. Ristiriitoja ehkäisee tehokkaasti, jos jokainen työyhteisön jäsen tietää, millaisia odotuksia työntekijöihin kohdistuu ja miten erilaisissa tilanteissa tulee toimia. Pelisääntöjen avulla työ sujuu vaivattomammin, työhyvinvointi paranee ja työn kuormittavuus vähenee. Työhön on helpompi motivoitua, kun odotukset ja toimintamallit ovat selkeitä. Yhteiset pelisäännöt myös lisäävät turvallisuuden ja tasapuolisuuden kokemusta.

Eroavatko järjestöt muista työyhteisöistä?

Kyllä eroavat. Järjestötyössä on useita erityispiirteitä, jotka tekevät yhteisten pelisääntöjen sopimisesta tärkeää. Järjestötyö pohjautuu arvomaailmalle, mikä tekee monen mielestä työstä erityisen merkityksellistä. Yhteisillä säännöillä ja toimintamalleilla voidaan tuoda tärkeitä arvoja entistä paremmin esiin kaikessa työssä.

Varsinkin valtakunnallisesti toimivissa järjestöissä haasteeksi nousevat hajautetut työyhteisöt, joissa pääsee helposti syntymään erilaisia toimintamalleja. Myös järjestösektorille ominainen luottamusjohdon esimiesasema saattaa aiheuttaa haasteita, jos yhteisiä pelisääntöjä ei sovita. Tärkeintä on tällöin työnjaosta sopiminen – kuka tekee, mitä tekee, mitkä ovat kenenkin vastuualueet ja kenen puoleen käännytään missäkin tilanteessa. Myös vapaaehtoistoiminta on järjestöjen erityispiirre: työtehtävien jakautuminen palkkatyöntekijöiden, luottamusjohdon ja vapaaehtoisten välillä kannattaa kirjata ylös.

Millaiset ovat hyvät pelisäännöt?

Kaikkea ei tarvitse kirjata ylös, mutta kaikki sellainen, mikä voi edistää työntekijöiden oikeudenmukaisuuden tunnetta, on hyvä sopia. Se on tarpeellista varsinkin, jos järjestön toiminta on valtakunnallista ja työyhteisö hajautettu. Pelisäännöt voivat koskea esimerkiksi yhteistyötä, hallintoa ja työajanseurantaa. Pääasia on varmistaa, että kaikki työntekijät työskentelevät samoilla säännöillä. Myös siitä on hyvä sopia, miten toisia kohtaan käyttäydytään ja mikä on asiallista käytöstä. Kannattaa myös sopia, miten toimitaan, jos pelisääntöjä ei noudateta.

Koko työyhteisön olisi hyvä olla tavalla tai toisella mukana laatimassa pelisääntöjä. Johdon päätös tarvitaan, mutta aloitteen voi tehdä kuka tahansa. Pelisäännöt kannattaa myös käydä läpi luottamusjohdon kanssa ja päivittää tarvittaessa jokaisen hallituskauden alussa. Niitä kannattaa myös hyödyntää uuden hallituksen perehdyttämisessä.