Kehittämishankkeen toteutus ja arviointi
Työyhteisön kehittämisellä viitataan yleensä kaikkiin niihin toimenpiteisin, jotka liittyvät työn organisointiin ja työyhteisön vuorovaikutussuhteisiin. Tässä osiossa kerrotaan, miten työyhteisön kehittämishanke käynnistetään, miksi tuloksia on tärkeää arvioida ja miten kehittämistyön tulokset vakiinnutetaan arkitoimintaan. Kehittäminen voi lähteä liikkeelle monesta syystä: joskus työhyvinvointikyselystä nousee selvä kehittämistarve, toisinaan taas idea kehittämiselle syntyy toisen työyhteisön hyvästä käytännöstä tai yksittäisen työntekijän tarpeesta. Kun kehittämiseen on olemassa toimivat työkalut ja tuloksia seurataan säännöllisesti, ei yllätyksiä pääse syntymään.
Ennen kehittämistyön aloittamista
Kehittämistyö alkaa aina tavoitteen asettamisella: mihin ongelmaan kehittämistyössä on tarkoitus löytää ratkaisu tai mitkä toimintatavat vaativat päivittämistä. Työhyvinvointi- tai osaamiskartoitus voi auttaa löytämään muutostarpeita. Vaikka johto on vastuussa prosessin käynnistämisestä, kartoittamis- ja suunnitteluvaiheeseen voi osallistua tehtävään nimetty työryhmä tai jopa koko henkilökunta.
Kehittäminen vaatii aina työpanosta ja motivaatiota. Suunnitteluvaiheessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten kehittäminen on aiemmin onnistunut. Mikä on meille mieluisin tapa työskennellä? Miten saisimme innostettua osallistujat yhteiseen kehittämiseen? Jatkuva kehittäminen voi kuormittaa, joten montaa suuritöistä kehittämishanketta ei kannata viedä eteenpäin samanaikaisesti. Resursoinnista on hyvä tehdä suunnitelma jo ennen käynnistämistä. Siihen merkitään kehittämiseen suunniteltu etenemisaikataulu ja osallistuvien henkilöiden kehittämistoimenpiteisiin varattu aika. Joskus on tarkoituksenmukaista, että eri vaiheisiin osallistuu eri henkilöitä.
Onnistumisten arviointi
Kehittämisen tarkoituksena on saada aikaan muutoksia. Tavoitteiden arviointia kannattaa miettiä jo suunnitteluvaiheessa: mistä tiedämme, että olemme saavuttaneet tavoitteet? Mihin olemme tyytyväisiä? Kehittämistoimien tuloksista on hyvä kerätä tietoa jo kehittämisvaiheessa, sillä aina kaikkea ei osata huomioida suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi riittämätön tiedotus saattaa hidastaa muuten toimivan kehittämisprosessin läpivientiä.
Jatkuvan kehittämisen ABC
- Tarkastelkaa säännöllisesti työyhteisön tilaa ja kehittämistarpeita. Jokaisella on velvollisuus työyhteisön jäsenenä tuoda esiin epäkohtia.
- Kehityskeskustelut ovat luonteva paikka keskustella yksilöllisestä työhyvinvoinnista ja osaamisen kehittämistarpeista.
- Myös hallitus tarvitsee tietoa ja työkaluja työyöhteisön tilasta päätöksenteon tueksi.
- Osallistakaa koko työyhteisö mukaan kehittämiseen.
Näin meillä kehitettiin: Järjestelmällisellä projektilla työhyvinvointi kuntoon Parkinson-liitossa
Parkinson-liitto osallistui Opintokeskus Siviksen Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä -hankkeeseen. Lue lisää Parkinson-liiton kehittämistyöstä SivisNYTin jutusta!
Työkaluja työhyvinvoinnin kartoittamisen ja kehittämistyön arviointiin
 |
Sykettä työhön -palvelu: työhyvinvointikysely, työyhteisön toiminnan arviontikysely |
|
|
SOSTE ry:n arviointityökaluja |
|
Opintokeskus Sivis: Järjestöarvioinnin ilmansuuntia -verkkomateriaali |
