Osaamisen tunnustaminen

Osaamisen tunnustamisen prosessi

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessi päättyy onnistuneen osaamisen osoittamisen jälkeen osaamisen viralliseen tunnustamiseen. Oppilaitosmaailmassa puhutaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta ja tunnustamisesta (AHOT) ja sillä tarkoitetaan käytäntöjen kokonaisuutta, joiden kautta kartoitetaan, onko opiskelijalla aiemmin suoritettuja opintoja tai muualla hankittua osaamista, joka voidaan hyväksilukea uuteen tutkintoon. Vapaassa sivistystyössä ja järjestömaailmassa puhutaan yleisesti osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessista (OSTU) ja sen tavoitteena on sekä hyväksilukea osaamista järjestön sisällä että antaa toimijoille mahdollisuudet hakea tunnustusta järjestön ulkopuolelta. Osaamisen tunnustaminen voi siis olla sekä opintosuoritus/hyväksiluku että todistus ja/tai osaamismerkki saavutetusta osaamisesta. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tapahtuu myös työmaailmassa, jossa tunnustamisen lopputuloksena voi olla esimerkiksi töihin pääsy tai palkankorotus.

Osaamisen tunnustamisen prosessin tulisi koskettaa laajasti koko järjestön henkilöstöä. Vaikkakin yksilö käynnistää prosessin ja on siinä aktiivinen toimija, on henkilöstön tehtävä tukea ja ohjata tässä prosessissa. Jotta prosessi olisi mahdollisimman joustava, on Opetus- ja kulttuuriministeriö määritellyt sille laatukriteereitä, jotka liittyvät seuraaviin asioihin:

  • Miten ja missä hyväksilukemisesta tiedotetaan?
  • Miten ja mistä hyväksilukemista haetaan?
  • Kuka vastaa hyväksilukemisesta?
  • Mitkä ovat hakemuksen kannalta keskeiset asiakirjat?
  • Mikä on hakemuksen käsittelyaika?
  • Miten toimii muutoksenhakumenettely?
  • Miten tehdyt päätökset dokumentoidaan?
  • Miten hyväksiluetut opinnot tai osaaminen merkitään organisaation ylläpitämään rekisteriin?
  • Miten hyväksiluetut opinnot tai osaaminen merkitään esim. todistusasiakirjaan?


Epävirallisen ja arkioppimisen tuottaman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ei ole aina ollut yksinkertaista ja helppoa. Euroopan neuvoston suositus 2018 antaa kuitenkin selkeät tavoitteet ja kriteerit toiminnalle. Haasteita on aiheuttanut se, että osaamisen tunnustamisen hakijoilla ei ole ollut tarpeeksi tietoa OSTU-prosessista ja sen mahdollisuuksista, epävirallisesta ja arkioppimista ei ole ollut luotettavia dokumentteja ja todistuksia tai ne ovat puuttuneet kokonaan ja oppilaitosten opettajien asenteet ovat vaikeuttaneet muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Tilanne on kuitenkin kehittynyt pikkuhiljaa parempaan suuntaan. Myös järjestöjen tulee miettiä omia toimintatapojaan ja asenteitaan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kohtaan.