Täytekuva

Osaamisen osoittaminen

Osaamisen dokumentointi

Oman osaamisen dokumentointi on yksi tulevaisuuden taidoista ja olennainen osa osaamisen näkyväksi tekemistä. Osaamisen dokumentoinnin tulisi olla säännöllistä ja pitkäjänteistä eli sen tulisi tapahtua toiminnan ja oppimisprosessin aikana. Dokumentointi ei ole siis vain lopputuloksen näkyväksi tekemistä vaan keskiössä on oma kehittyminen ja osaamisen arviointi. Osaamisen dokumentoinnin tarkoituksena on kertoa tarina siitä, miten oma osaaminen on kehittynyt toiminnan tai tietyn ajanjakson aikana. Se toimii näin ollen siis todisteena ja osoituksena osaamista. Yksilöllä on päävastuu oman osaamisen dokumentoinnissa, mutta myös organisaatioiden tulee tukea osaamisen tunnustamista myöntämällä esimerkiksi todistuksia ja osaamismerkkejä toiminnasta.

Osaamista voi dokumentoida monella eri tavalla. Tyypillisimpiä tapoja ovat oppimispäiväkirjat, blogit, videot ja valokuvat. Lisäksi mukana voi olla työnäytteitä, itsearviointeja ja saatuja palautteita.  Organisaation myöntämät todistukset ja osaamismerkit toimivat myös dokumentteina osaamisesta, mutta näihinkin liittyvää osaamista on hyvä avata tarkemmin. Osaamisen dokumentoinnin lopputulos on usein e-portfolion tyyppinen tuotos. Monet sosiaalisen median tarjoamat palvelut mahdollistavat oman osaamisen dokumentoinnin erilaisin välinein ja rikastavat näin toimintaa.

Oman osaamisen dokumentointiin liittyen on hyvä muistaa kolme asiaa: tekijänoikeudet, salassapitovelvollisuus ja välineiden valinta.  Kun osaamista dokumentoidaan esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, tulee sisältöä tuotettaessa huolehtia tekijänoikeuksista. Tämä koskee mm. kuvien, äänen, tekstin ja videoiden käyttöä, joita et ole itse tuottanut.  Kun tuotat omaa sisältöä someen, on hyvä myös tietää, millaisia oikeuksia sinulla itselläsi on tuottamaasi aineistoon ja miten voit käyttää esimerkiksi Creative Commons -lisenssiä. Oman osaamisen dokumentoinnissa tulee muistaa myös salassapitovelvollisuus eli se, että sisällön tuottamisessa pitää ottaa huomioon luottamuksellisen tiedon ja liikesalaisuuksien käsittely. Järjestössä on hyvä keskustella siitä, mistä ja miten voi tuottaa sisältöä julkisesti. Jotta oman osaamisen dokumentointi olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta, on hyvä kiinnittää huomiota teknisiin välineisiin. Älypuhelin ja langaton verkko auttavat huomattavasti ja puhelimen sovellusten avulla on kätevää tuottaa dokumentteja omasta osaamisestaan. Toimijoita voi kannustaa myös yhteistyössä tuottamaan sisältöä ja yhdessä avaamaan omaa ja ryhmän osaamista.

Osaamisen aukikirjoittaminen

Oman osaamisen aukikirjoittaminen ja sanoittaminen on myös yksi tulevaisuuden taidoista. Nimestään huolimatta aukikirjoittaminen voi tekstin lisäksi tarkoittaa puhetta kuten videoiden tekemistä. Aukikirjoittamisen tavoitteena on luoda oma osaamistarina eli avata osaamisen dokumentointivaiheessa kerättyjä osaamisen näyttöjä, sanoittaa ja kuvata tarkemmin omaa osaamista. Jotta omaa osaamistaan voi aukikirjoittaa, tulee olla hallussa oman osaamisen arviointitaidot ja taito tunnistaa omia vahvuuksia ja heikkouksia.

Omaa osaamista voi arvioida osaamisen tasojen ja osaamiskartoituksen kautta. Apuna toimivat myös toimintaan ja esimerkiksi koulutuksiin liittyvät organisaation määrittelemät osaamistavoitteet. Tärkeää on sekä avata omaa osaamista ulkopuolisille että myös oppia peilaamaan ja vertaamaan omaa tämän hetkistä osaamista esimerkiksi oppilaitoksen osaamistavoitteisiin. Peilauksen ja vertaamisen tavoitteena on hahmottaa entistä paremmin oma osaamistaso ja huomata omat kehittämiskohteet. Oppilaitoksissa on usein esimerkiksi opinto-ohjaaja, jonka yhtenä tehtävänä on tukea ja ohjata osaamisen arvioinnissa. Myös järjestöissä tarvitaan resursseja ja osaamista tähän ohjaustyöhön.

Oman osaamisen peilauksen ja vertaamisen apuna voi oman osaamistarinan lisäksi käyttää esimerkiksi oppilaitosten opetussuunnitelmia, yksittäisten koulutusten osaamistavoitteita, kirjallisuutta, toimijoiden haastatteluja, tehtävän- ja toimenkuvauksia sekä organisaatioiden kehittämishankkeita. Näihin tutustumalla voi pohtia, miltä osin omassa osaamistarinassa aukikirjoitettu osaaminen vastaa vaadittavaa osaamista.
 

Tunnista tutkinnossa vaadittava osaaminen

Lue oppilaitoksen opetussuunnitelmaa

Tunnista toimialalla vaadittava osaaminen 

Tutki alalla yleisesti edellytettyä osaamista (lue kirjallisuutta ja haastattele toimijoita)

Tunnista yksittäisen työpaikan/tehtävän nykyinen osaaminen

Tutki omaa (tai tavoittelemaasi) työpaikkaa/tehtävää

Tunnista yksittäisen työpaikan/tehtävän tulevaisuuden osaaminen

Tutki omaa (tai tavoittelemaasi) työpaikkaa/tehtävää

Tunnista oma osaaminen

Kirjoita osaamistarinasi ja suunnittele itsellesi mielekäs osaamisen kehittämisen polku


Kuva 6. Oman osaaminen vertaaminen ja arviointi

Osaamisen osoittaminen ja näyttäminen

Osaamisen osoittaminen on tärkeä osa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessia ja sijoittuu näiden kahden vaiheen keskelle. Kun osaaminen on tunnistettu, dokumentoitu ja aukikirjoitettu, on aika osoittaa ja näyttää se ja saada sille virallinen tunnustus (esimerkiksi opintosuoritus, hyväksiluku, todistus tai osaamismerkki). Virallisen tunnustuksen tapa määräytyy osaamisen osoittajan tarpeen ja tavoitteen mukaan.  On hyvä muistaa, että yksilön tavoitteena voi olla myös pelkästään oman osaamisen esille tuonti ja voimaantuminen sekä motivoituminen tätä kautta. Usein osaamisen osoittaminen toimii kuitenkin vaihtoehtoisena ja yksilöllisenä tapana suorittaa opintoja. Sillä voidaan tavoitella myös opintojen nopeutumista ja ammatillisella puolella suorittaa ns. näyttötutkintoja.

Usein jo valmiiksi dokumentoitu ja aukikirjoitettu osaaminen voi riittää osaamisen osoittamisena ja näyttönä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että esimerkiksi oppilaitoksen osaamistavoitteet määrittelevät ne osaamisen osatekijät, joita yksilön tulee kulloinkin osoittaa. Tästä syystä pelkkä toisen organisaation myöntämä todistus ja/tai osaamismerkki eivät välttämättä riitä osaamisen osoitukseksi. Tärkeinä kriteereinä osaamisen osoittamisessa ovat hyväksyttävyys, riittävyys, luotettavuus ja ajantasaisuus. Jos osoitettu osaaminen ei ole riittävää, tulee osaamista kehittää (mielellään osaamisen kehittämisen suunnitelman kautta) ennen kuin sille haetaan tunnustusta uudelleen. Saranpää (2008) on hahmotellut osaamisen osoittamisen prosessia seuraavasti:


1. Otsaamisen itsearviointi 2. osaamisen tunnistaminen 3a. Osaamisen osoittaminen 3b. Osaamisen kehittäminen 3c. Osaamisen osoittaminen 4. Osaamisen tunnustaminen

Kuva 7. Osaamisen tunnistaminen, osoittaminen ja tunnustaminen

Osaamisen osoittamisen aikana yksilön osaamista tarkastellaan ja arvioidaan laajasti ja monesta eri näkökulmasta. Tämän vuoksi osaamisen osoittamisen vastaanottajalla tulee olla kompetenssi ja pätevyys arvioida ko. osaamista. Onkin hyvä miettiä, milloin osaamisen vastaanottajan ja arvioijan osaaminen on riittävää. Yleisesti voidaan ajatella, että yksilön tulee osoittaa osaamista kaikilta osaamisen alueilta eli praktiselta, formaaliselta ja metakognitiiviselta. Riippuen osaamisen alueesta ja lajista voivat osaamisen osoittamisen tavat olla erilaisia. Osaamisen osoittamisen tapoja ovat mm. näytöt, kokeet, haastattelut ja kirjalliset tuotokset.

Praktisen osaamisen alue

Yksilö näyttää osaamista käytännön tilanteissa (autenttinen tai videoitu). Praktista osaamista tulee osata myös käsitteellistää.

Formaalisen osaamisen alue

Yksilö käsitteellistää ja perustelee omaa toimintaansa ja valintojaan kirjallisesti tai suullisesti.

Metakognitiivisen osaamisen alue

Yksilö reflektoi, säätelee ja arvioi omaa toimintaansa kirjallisesti tai suullisesti.


Kuva 8. Osaamisen osoittamisen alueet