Johdanto

Epävirallisen ja arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen on nostettu keskeiseksi edellytykseksi elinikäisen oppimisen toteuttamiselle. Vapaan sivistystyön kentällä on pohdittu pitkään, miten saada esimerkiksi kansalaisjärjestöjen toiminnan kautta syntyvää osaamista paremmin esille ja miten tunnustaa sitä sekä oman kentän sisällä että esim. muilla koulutusasteilla. Osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella on monta merkitystä sekä organisaatiolle että yksilölle. Järjestön näkökulmasta järjestötoiminta ja -osaaminen kehittyvät, yhteistyömahdollisuudet lisääntyvät ja jäsenpotentiaali voi laajeta.  Yksilön kannalta motivaatio ja itsetunto kohoavat ja hankitun osaamisen hyödyntäminen toisessa kontekstissa mahdollistuu (mm. työelämä ja tutkintotavoitteinen koulutus).

Yksi tärkeimmistä asiakirjoista liittyen epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen on Euroopan komission ja neuvoston suositus. Suosituksen mukaan Euroopan unionin jäsenmaissa on varmistettava, että "vuoteen 2018 mennessä on luotu kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioon ottaen ja asianmukaiseksi katsomallaan tavalla epävirallisen ja arkioppimisen validointia varten järjestelyt, joiden perusteella ihmiset voivat saada epävirallisen ja arkioppimisen yhteydessä, mahdollisesti myös avointen oppimisresurssien kautta, hankkimansa tiedot, taidot ja osaamisen validoitua". Suosituksen mukaan Suomessa on keskityttävä oppimistulosten kartoittamiseen, niiden dokumentointiin ja arviointiin sekä niiden merkintään todistusasiakirjaan. Mm. kansalaisjärjestöille on tarjottava kannustimia työssä tai vapaaehtoistoiminnassa hankittujen oppimistulosten kartoittamisen ja dokumentoinnin edistämiseen ja helpottamiseen (Euroopan neuvoston suositus 2012).

Järjestöjen on mahdollista saada tukea ja ohjausta osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosesseissa. Opintokeskus Siviksen tarjoama osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvä ohjaus voidaan jakaa kolmeen osaan:

Osaamisen tunnistamisen ohjaus

Ohjauksessa keskitytään siihen, miten osaamista voidaan määritellä ja kartoittaa sekä miten järjestöjä ja heidän luottamustoimijoitaan ja vapaaehtoisiaan ohjataan aukikirjoittamaan, dokumentoimaan ja osoittamaan osaamistaan.

Osaamisen tunnustamisen ohjaus

Ohjauksessa keskitytään siihen, miten järjestöjä ohjataan palkitsemaan ja tunnustamaan osaamista (esim. todistukset ja digitaaliset osaamismerkit) sekä miten luodaan osaamisperusteisuuteen pohjautuva osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessi omassa järjestössä.

Koulutusten suunnittelun ohjaus

Ohjauksessa keskitytään siihen, miten järjestöjen koulutussuunnittelua voidaan ohjata ja kehittää niin, että koulutukset ja niiden tuottama osaaminen ovat tunnustettavissa sekä järjestöjen välillä että niiden ulkopuolella.