Sosiaalisen hyödyn mittaaminen vapaaehtoistoiminnassa

Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta koituu monenlaisia hyötyjä: ihmisten elinpiiri kasvaa ja he kokevat kiinnittyvänsä yhteisöön, he saavat jakaa kokemuksiaan vertaistensa kanssa ja kokevat usein tämän vaikuttavan myönteisesti hyvinvointiinsa ja toimintakykyynsä. Tämän lisäksi yhdistys voi vaikuttaa muiden ihmisten kuin sen jäsenten asenteisiin ja olla mukana paikallisessa päätöksenteossa, josta voi suoraan tai epäsuorasti koitua monenlaisia hyötyjä.

Sosiaalista hyötyä kannattaa mitata, jotta tuloksia ja toiminnan kehittymistä voidaan seurata, toimintaa kehittää ja tuloksista kertoa muillekin, kun saatavilla on yhtenäistä tietoa. Lue täältä lisää sosiaalisen hyödyn mittaamisen periaatteista.

Monissa maissa on rakennettu mittareita, joiden avulla sosiaalista hyötyä voidaan mitata. Usein mittaaminen kohdistuu laajempiin hankkeisiin ja ohjelmiin, tai kokonaisen järjestön toimintaan. Mittaamisessa asioille pyritään usein määrittelemään jokin rahallinen arvo, jolloin hyöty voidaan osittaa panos-tuotossuhteena.

Suomessa usein käytetty sosiaalisen hyödyn mittaamisen ja esittämisen tapa on Sosiaalinen tilinpito, jossa saatu hyöty osoitetaan taloudellisen kirjanpidon tavoin tosittein ja tilinpäätöksen muodossa.

Monet tämänkaltaiset sosiaalisen hyödyn mittaamisen välineet on havaittu pienimuotoisessa vapaaehtoisten itsensä pyörittämässä yhdistystoiminnassa hankaliksi ja raskaiksi. Niinpä onkin ilmennyt tarvetta kokeilla helppoja tapoja kerätä yhdistystoiminnan hyödyistä. Opintokeskus Sivis ja Suomen Parkinson-liitto käynnistivät vuonna 2012 yhteisen hankkeen, jossa tavoitteena oli luoda helpompia työkaluja mittaamiseen.

Hankkeessa kehitetyt työkalut perustuvat pitkälti ihmisten kokemiin hyviin vaikutuksiin. Mallien on tarkoitus toimia niin, etteivät ne rasittaisi vapaaehtoistyöntekijää. Tämän takia niiden käyttäjää ei pyydetä selvittämään esimerkiksi sitä, onko osallistumisen vaikutuksesta esimerkiksi lääkärissä käyminen oikeasti vähentynyt. Lue täältä koettujen ja mitattavien vaikutusten eroista.

Tällä sivustolla esitellään tässä hankkeessa tuotettuja työkaluja.

Esittelemme seuraavat työkalut:

  • kehittämisprosessin kuvaus
  • kyselypohja, jonka avulla yhdistystoimijoiden hyötykäsityksiä voi selvittää
  • Siviksen paukuista peukkuihin -malli
  • Suomen Parkinson-liiton omille jäsenyhdistyksilleen kehittämät työkalut