Saammeko esitellä: Asiantuntija Riitta Tervasmäki

to 12. lokakuuta 2017 13.29.00

Riitta oli työskennellyt Helsingin opiskeluvuosien jälkeen vuoden Kokkolassa opettajana, kun hän huomasi, että silloinen OK-opintokeskus etsii alueopintosihteeriä Seinäjoelle.

– Heräsi kiinnostus selvittää, mikä on OK-opintokeskus. Tunsin vapaasta sivistystyöstä vain kansalaisopistot. Ihmetystä herätti myös se, miten Seinäjoella voi olla jotain semmoista, mistä minä kaupungissa syntynyt ja kasvanut en ollut tietoinen, Riitta nauraa.

Selvisi, että toimisto oli perustettu Riitan ollessa jo opiskelemassa.  Järjestötoiminnasta tulevalla asiantuntijalla oli kokemusta vanhana partiolaisena sekä Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan kautta.

Alku aina hankalaa

Seinäjoen toimistolla työskennellyttä edeltäjäänsä Riitta ei ehtinyt tavata.

– Toimisto oli tyhjillään. Puhelin ei soinut enkä oikein tiennyt, mitä pitäisi tehdä. Ei ollut videoneuvottelulaitteita tai Skypeä, sitä oli aika eristyksissä, hän muistelee uransa alkuaikoja.

– Meni pitkään ennen kuin toiminta saatiin taas käyntiin, sillä ihmiset luulivat, että se oli lakannut kokonaan.

Riitta alkoi rakentaa verkostoja kutsumalla itseään kylään alueella toimiviin järjestöihin, kuten ProAgriaan, Mannerheimin Lastensuojeluliittoon, Marttoihin ja Syöpäyhdistykseen sekä pitämällä toimistolla avoimet ovet. Aluksi hän veti paljon myös opintokerho-ohjaaja-koulutusta, joka kesti usein koko viikonlopun. Mukana koulutuksissa kulki muun muassa piirtoheitinsalkku ja valkokangas.

Usein laitteet eivät toimineet.

– Opin toimimaan luovasti, Riitta naurahtaa.

– Liikuin tosi paljon myös opintokerhoissa eli maakunnissa tuli matkailtua. Kokoustiloja ei ollut niin vain saatavilla, joten monesti kerhot järjestettiin jonkun kotona.

Usein kynttilä tai lippu opasti oikeaan tupaan.

– Isoissa oli sen seitsemää sorttia tarjolla – täytekakuista lähtien. Siinä sitä sitten opiskeltiin takkatulen loimutessa, Riitta kuvailee.

Myöhemmin Riitalle alkoi tulla yhdistystoimintaan ja kouluttamiseen liittyviä koulutuksia. 

– Jossain vaiheessa jäsenjärjestöt alkoivat tutustua toisiinsa eli verkostoitumaan Siviksen avustamana esimerkiksi koulutuksissamme.

Jotain uutta, jotain vanhaa

Nykyään Tampereen toimistolta vaikuttavan Riitan työhön kuuluu edelleen verkostoituminen muun muassa aluetyön merkeissä.

– Työ on laajentunut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan lisäksi Tampereen seudun verkostoihin. Verkostot muodostuvat järjestöjen ja/tai oppilaitosten työntekijöistä. 

– Koulutustoiminnan lisäksi maakunta- ja sote-uudistukset ovat verkostoissa vahvasti esillä. Merkityksellistä on myös mukanaolo Erasmus+ hankkeiden kautta Euroopan laajuisen verkoston toiminnassa, Riitta luettelee. Verkostoitumisen lisäksi hän on mukana kehittämässä järjestökoulutusta Järjestöosaamispolun kautta.

– On hienoa, että koulutustoimintaa kehitetään yhä enemmän kokonaissuunnittelun avulla ja opintojaksoja mallinnetaan opintopisteytetyiksi. Opintopisteytetyt koulutukset palvelevat osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, Riitta kertoo.

Asiantuntijan monipuoliseen toimenkuvaan sisältyvät myös Digipolku töihin- ja FutVol-hankkeet. Digipolku töihin -hankkeessa Riitta kokee työelämänsa kaaren tavallaan sulkeutuvan, sillä hankkeessa koulutetaan ryhmien ohjaamisesta kiinnostuneita vertaisohjaajia. Ohjaaminen eri muodoissaan on lähellä Riitan sydäntä, jopa niin, että hän kouluttautui aikoinaan työnohjaajaksi.

– Vertaisoppiminen on erinomainen oppimisen muoto, Riitta huomauttaa.

FutVol sen sijaan jatkaa Futur3-hankkeen työtä vapaaehtoisten tulevaisuuden osaamistarpeista.

– Työssä ovat läsnä paikallisuus, alueellisuus, valtakunnallisuus, kansainvälisyys ja tulevaisuus. Kokemustieto ja tulevaisuusajattelu menevät rinnakkain ja limittäin yhteiskunnan murroksessa.

Muutoksen tuulia

Vuosikymmenten aikana maailma on muuttunut paljon ja yksi isoja muutoksia aiheuttanut ilmiö on teknologian kehittyminen. Nykyään erilaiset sovellukset mahdollistavat videovälitteisen kohtaamisen, jolloin ne korvaavat käynnit paikan päällä eri järjestöissä.

– Kasvokkain kohtaaminen on kuitenkin edelleen tärkeää. Palavereja voidaan jatkaa tutustumisen jälkeen sujuvammin esimerkiksi Skypessä, Riitta tuumii.

– Kohtaaminen on myös työni suola, hän jatkaa.

Nykyvälineet ovat myös pienentäneet maailmaa. Kaikki on läsnä tässä ja nyt. Yksi isoimmista ja positiivisimmista muutoksista Riitan mielestä on etätyömahdollisuus.

– Tärkeää on kuitenkin, että on myös toimisto, jossa tapaa muita Siviksen ja järjestöjen työntekijöitä. Yhdessä tehden ns. hiljainen tieto siirtyy.  Työskentelytavoissa Riitan mielestä isoin muutos on tänä syksynä Siviksessä käyttöön otetut digityökalut eli uusi intranet sekä Office365-ympäristö.

– Nykyään opitaan enemmän työssä, ennen mentiin kurssille. Kaikki pysyy paremmin muistissa, kun mennään yhdessä vaihe vaiheelta, Riitta kiittelee osaavia ja innostavia työtovereitaan.

Isot muutokset eivät Riittaa ahdista.

– Muutos on aina mahdollisuus. Parasta on se, että ollaan liikkeellä eikä pysähdytä tuttuun ja turvalliseen. Minua kiinnostaa, mitä kaikkea tästä oikein seuraa!

Teksti: Anni Piipponen

Kuva: Hanna Lahti