Ekososiaalinen sivistys antaa merkityksen – keskiössä ekologisuus ja ihmisarvo

ti 12. marraskuuta 2019 08.05.00

Taas mennään rahan takia. Ostetaan, maksetaan, vipataan ja kompensoidaan. Otetaan, kulutetaan, hylätään ja otetaan, kulutetaan, hylätään. Uurastetaan, jotta numerot liikkuvat tililtä toiselle. Ollaan me tai ne sen perusteella, missä on synnytty. Toisten riisto on ikävää, muttei kuulu meille.

Ajan henki? Osittain, mutta ekologinen huoli maapallon tulevaisuudesta sekä ihmisten eriarvoisuus ovat aikakautemme polttavimpia kysymyksiä. Tarvitaan ekososiaalista sivistystä.

Ekososiaalisen sivistyksen kärjet ovat ekologisuus ja ihmisarvo. Ajatuksena on, että ympäristön hyvinvointi ja ihmisoikeuksien toteutuminen täytyy ottaa tosissaan. Ne ovat ydinarvoja, joista täytyy pitää kiinni.

– Planeettamme on pakko pärjätä omillaan. Emme saa ulkopuolista apua. Vanha vesi täytyy saada riittämään. Toinen huolenaihe on ihmisten eriarvoisuus. Ei ole enää itsestään selvää, että ihminen on arvokas syntymällä ihmiseksi, sanoo Itä-suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salonen. Hän kuuluu Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeliin.

Talouskasvu tunkee suureksi tarinaksi, muttei riitä

Arto O. Salosta huolettaa talouskasvun rooli. Siitä on tullut aikamme suuri tarina, jonka mukaan olisimme olemassa vain talouskasvua varten.

– Se ei riitä suureksi tarinaksi. Me tarvitsemme jotain suurempaa ihannetta, sivistyksellistä tarkastelua. Mikä antaa elämällemme tarkoitusta? Ja mikä poistaa riittämättömyyden ja irrallisuuden kokemusta? Mikä saa meidät kuulumaan ympäristöömme? Se, että olemme vastuussa jostain itseämme suuremmasta, ja kuulumme siihen.

Salonen muistuttaa, että kuulumme esimerkiksi luontoon, ympäristöön, ihmisyhteisöön ja koko planeettaan. Ydinajatuksena on, että kun kuuluu johonkin, silloin olemassaololla on jokin merkitys ja tarkoitus.

Pitkään ihanteena on ollut vapaus, jonka kytkeytyminen irralleen tuo. Mutta elämä tyhjentyy merkityssisällöistä, jos ei koe kuulumista mihinkään.  Ihmisen perimmäisenä toiveena on saada olla osa jotakin itseä suurempaa.

– Kun kytkeydymme osaksi suurempaa, olemassaolollamme on merkitys ja elämän jatkuminen turvataan, koska planeetan elinmahdollisuudet vahvistuvat. Olemassaolon täyteyteen vaaditaan kytköksiä ympärillä olevaan todellisuuteen. Sellaista kokiessa voi tapahtua jotain mykistävää.

Ekososiaalinen sivistys tunnistaa kaksi kärkeä, joista täytyy pitää kiinni:

1. Elämän edellytykset on turvattava. Kaiken toiminnan täytyy tähdätä siihen, että elämä voisi jatkua.

2. Ihmisten samanarvoisuuteen on pyrittävä. Jokaisen on saatava kokea elämänsä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi.

Kiinnitä huomiota siihen, mikä tekee elämästä elämisen arvoista

Huh huh. Kuulostaa vaivalloiselta niin ruuhkavuosissa tarpovalle, kohti aikuisuutta kiitävälle kuin elämäntyönsä väsyttämälle. Että tämäkin vielä. Niin kuin ei olisi jo murhetta riittämiin.

Ei se niin vaikeaa ole, Arto O. Salonen lohduttaa: Kiinnitä huomiota siihen, mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Keinot ovat kaikkien ulottuvilla.

– Kestävyyskysymykset ratkeavat elämän mielekkyyttä parantamalla. Kyse ei olekaan luopumisesta, tinkimisestä tai uhrautumisesta, kuten nyt, kun ylevä tarina puuttuu. Kyseessä on luopuminen, jos elämän päämääränä on maksimaalinen taloudellinen vauraus. Jos päämäärä on aineeton, luopumista ei ole.

Arto O. Salosen mielestä muutoksen tuulet puhaltavat selvästi hyvään suuntaan: Arvot ovat vaihtumassa. Pelkkä talouskasvu ei tarjoa tarpeeksi hyvää syytä olla olemassa.

– Puhunpa missä tahansa, niin keskimäärin palaute on sitä, että onnistuit sanoittamaan ajatukseni. Kyllä se kertoo siitä, että hiljainen vallankumous on jo muuttanut ihmisten maailmankuvaa.

Seuraavaksi on nostettava ekososiaalisen sivistyksen teemoja esiin, jotta saataisiin kiihkotonta keskustelua isosta tarinasta.

– Tulevaisuutta voidaan myös tehdä. Jos on näkemystä, voimme tehdä tulevaisuudesta erilaista. Jos ei ole näkemystä, ajaudumme vain kohti tulevaa.

Sivis on mukana ekososiaalisen sivistyksen lisäämisessä

Opintokeskus Sivis tarjoaa jäsenjärjestöilleen työvälineitä ekososiaalista sivistystä edistävään toimintaan.

– Voimme yhdessä järjestöjen kanssa tuottaa alustoja ja välineitä ekososiaalisen sivistyksen ymmärtämiseen ja toteuttamiseen. Samalla korostuu, miksi järjestötyö on hyvin merkityksellistä, Siviksen toiminnanjohtaja Marita Salo sanoo.

Hänen mukaansa ekososiaalinen sivistys on yksi aikamme sivistystehtävistä, jonka kehittämiseen Opintokeskus Sivis osallistuu aktiivisesti.

– Emme ole sivusta seuraajia. Ekososiaalinen sivistys antaa uuden tavan tulkita sitä, mitä monet järjestöt ovat tehneet jo 100 vuotta.

Järjestöjen toiminnan kantava voima onkin ihmisten tuominen yhteen. Ihmiset haluavat löytää paikkoja, joissa he voivat toimia yhdessä merkitykselliseksi kokemiensa asioiden äärellä.

– Järjestöt tekevät paljon töitä ihmisoikeuksien ja ihmisarvon eteen. Järjestöt ovat juuri yhteenliittymistä varten. Se itsessään on jo vastausta siihen puutteeseen, jota koemme tämän ajan erillisyydessä.

Sivis tekee ensi vuonna kestävän kehityksen ohjelman. Siinä otetaan kantaa taloudellisiin, ekologisiin ja sosiaalisiin toimintatapoihin. Lisäksi Erätauko-menetelmällä jatketaan konkreettisten keskustelujen lisäämistä.

Teksti: Tia Yliskylä
Kuvat: Sakari Röyskö ja Anu Törrö