Digiosaaminen, tunnetaidot ja johtaminen korostuvat järjestöjen tulevaisuustaidoissa

ti 12. toukokuuta 2020 07.20.00

Mitä taitoja järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa tarvitaan tulevaisuudessa? Muuttuvassa ja globalisoituvassa maailmassa korostuu muun muassa vuorovaikutus. 

Kysyimme kolmelta jäsenjärjestöltämme, mitkä taidot he näkevät ajankohtaisiksi tulevaisuuden järjestötoiminnassa. 

Vuorovaikutus, digitaidot ja vapaaehtoistoiminnan koordinointi 

– Ylipäätään tarvitaan koko ajan enemmän rohkeutta ja kykyä mukautua uudenlaisiin tilanteisiin ja toimintamuotoihin, toiminnanjohtaja Maria Kauppila ja järjestösihteeri Annakaisa Onatsu Ortodoksisten nuorten liitosta toteavat. 

Tulevaisuus vaatii jatkuviin muutoksiin sopeutumista. Toimintaympäristöjen ja yhteistyökumppaneiden muuttuessa vuorovaikutustaidot korostuvat. 

– Tulevaisuudessa asioita tehdään yhä enemmän yhdessä eri toimijoiden kanssa. Nämä toimijat voivat tulla nykyistä useammin eri kulttuuritaustoista. Tämä vaatii verkostoitumistaitoja, empatiataitoja ja dialogitaitoja, joihin esimerkiksi Erätauko-koulutukset tarjoavat hyvää osaamista, pohtii järjestötoiminnan asiantuntija Anri Leveelahti Suomen Vanhempainliitosta

Järjestöpäällikkö Ville Laitinen Luonto-Liitosta korostaa myös vuorovaikutusosaamisen merkitystä. Hänen mukaansa tulevaisuudessa tarvitaan kykyä ottaa huomioon ja ymmärtää toisen näkemyksiä. Täytyy myös osata käydä keskusteluja vaikeistakin asioista sekä ymmärtää asioita kokonaisvaltaisesti. Hän vahvistaa Leveelahden näkemyksen lisääntyvästä yhteistyöstä. 

– Järjestötoiminta lienee muuttumassa enemmän siihen, että erityisesti nuoret aktiiviset toimijat liikkuvat eri ryhmien välillä, ja eri ryhmät tekevät entistä enemmän yhteistyötä, Laitinen sanoo. 

Tunteiden käsittely on osa nykyaikaista vapaaehtoistoimintaa

Vuorovaikutukseen liittyy vahvasti tunnetaidot. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen voi liittyä ikäviäkin tunteita. Miten tämä näkyy Luonto-Liitossa? 

– Vaikka paljon puhutaan ilmastoahdistuksesta, on luontoliittolaisten parissa tavattavissa ehkä enemmänkin ilmastotoivoa, joka puolestaan johtaa toimintaan. Nuoret eivät ole vain ahdistuneita ja huolissaan, heillä on myös kova halu muuttaa maailmaa paremmaksi. Tunteiden huomioiminen ja käsittely ovatkin myös osa nykyaikaista ja tulevaisuuden vapaaehtoistoimintaa, jossa ikävätkin tunteet osataan kääntää voimavaraksi ja vaikuttavuudeksi, Ville Laitinen summaa.  

Vuorovaikutus siirtyy lisääntyvissä määrin verkkoon, ja varsinkin nyt koronapandemian aikana verkko-osaamiselle on suuri tarve. Anri Leveelahden ja Ville Laitisen mukaan näin tulee olemaan myös tulevaisuudessa. 

He pitävät tärkeänä taitona kykyä toimia digitaalisissa ympäristöissä. Jotta toimintaa pystyy toteuttamaan verkon välityksellä, on hallittava kommunikointi, toiminnan suunnittelu ja vaikuttamisen mahdollisuudet verkkoympäristössä. 

Ohjaamis- ja johtamistaidot korostuvat

Vapaaehtoistoiminnassa aina ajankohtainen kysymys on, kuinka innostaa ja motivoida ihmisiä mukaan. Leveelahti arvelee, että tulevaisuudessa korostuvat myös vapaaehtoisten ohjaamis- ja johtamistaidot. Ortodoksisten nuorten liitossa pohditaan myös resurssien hallintaa. 

– Vapaaehtoistyön koordinointi ja muu resurssien hallinnan osaaminen voivat korostua yhteiskunnassa, jossa halutaan pitää huolta esimerkiksi ympäristöasioista, mutta varoja ei välttämättä ole niin runsaasti kuin aikaisempina vuosina, Kauppila ja Onatsu pohtivat. 

Suomen Vanhempainliitossa, Luonto-Liitossa ja Ortodoksisten nuorten liitossa järjestöjen tulevaisuus nähdään valoisana. 

– Järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan osallistuminen tuo merkityksellisyyttä ihmisten elämään, Vanhempainliiton Anri Leveelahti summaa. 

Teksti: Carolina Rebhan 

Sivis tutkii tulevaisuudessa tarvittavia taitoja

Opintokeskus Siviksessä toteutetaan säännöllisesti järjestöjen osaamistarvekartoitus, jossa selvitetään ajankohtaisia järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa tarvittavia taitoja. Sivis on myös kansainvälisissä FUTUR3 ja FutVol -hankkeissaan kartoittanut erilaisia vapaaehtoistoiminnassa tarvittavia tulevaisuuden taitoja.

Digitaidot nousivat voimakkaasti esille jo FUTUR3-hankkeen (2015–2017) tutkimuksessa. Siinä selvitettiin vapaaehtoisia ohjaavien järjestötyöntekijöiden ja järjestöalan asiantuntijoiden näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista. Koronapandemia on nostanut osan osaamistarpeista aikaisempaa vahvemmin esiin. Yksi niistä on digitaidot.

Hankkeiden aikana eri puolilta Eurooppaa kerättiin 14 olennaista tulevaisuuden taitoa. Niissä korostuvat kohtaamiseen, vuorovaikutukseen ja toisten ymmärtämiseen liittyvät taidot.

FutVol-hankkeessa tuotettiin tulevaisuustaitomalli ja ennakointityökalu. Näihin sisältyy 14 tulevaisuustaidon kuvaukset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnistamisen työkaluja, vertaisoppimismalli ja ennakointityökalun työpajan vetämisohje. Parhaillaan on käynnissä mallin palvelumuotoiluprosessi, jonka myötä järjestöt voivat ottaa työkalut helposti käyttöönsä.

Vaikka digitalisaatio ja muu yhteiskunnan kehitys tuo mukanaan uusia osaamistarpeita, näytetään toisaalta palaavan perusasioihin, kuten empatiaan, myötätuntoon ja tunnetaitoihin. Keskustelu- ja vuorovaikutustaitojen trendi on näkynyt tänä keväänä myös Siviksessä Erätauko-koulutusten suosiona.