Asiantuntija avaa: Osaamismerkit

ti 9. huhtikuuta 2019 09.25.00

Digitaaliset osaamismerkit (Open Badges) ovat Suomessa jo hyvin tuttuja. Niiden avulla tunnustetaan järjestöissä ja oppilaitoksissa monenlaista osaamista: tietoa, taitoa, pätevyyttä, roolia, suoritusta, haasteen selvittämistä jne. Osaamismerkkien avulla voidaan myös visualisoida ja pelillistää oppimispolkuja ja näin ohjata ja motivoida oppimista.

Myös yritykset ovat löytäneet osaamismerkit ja esim. Microsoftin merkit tunnustavat O365-osaamista. Millainen on paperitodistusten ja digitaalisten osaamismerkkien suhde nykyään? Snellman-kesäyliopiston rehtori Soili Meklin totesi osuvasti blogikirjoituksessaan, että paperiset todistukset ovat tämän päivän pankkikirjoja. Osaamismerkit puolestaan mahdollistavat osaamisen rikastamisen eli omien todisteiden lisäämisen merkkiin sekä merkin sähköisen jakamisen ja näyttämisen muille.

Osaamismerkit voivat olla yhden organisaation tunnustuksia osaamisesta. Yhä useammin osaamismerkkiperheiden takana on kuitenkin monta eri organisaatiota, jotka yhdessä suunnittelevat ja luovat merkkikokonaisuuden. Tästä esimerkkinä ovat Siviksen luottamustoimimerkit.

Osaamismerkit ovat tähän asti usein tunnustaneet osaamista, joka on hankittu jonkin tietyn koulutuksen tai tehtävän kautta. Nykyään moni osaamismerkki on kuitenkin ns. kontekstivapaa eli osaaminen on voitu hankkia missä ja miten vain, ja myöntävän organisaation tehtävänä on arvioida tämä muualla hankittu osaaminen ja myöntää merkki sen perusteella. Tällaiset yleisiin osaamisiin liittyvät merkit ovat valtti esimerkiksi työelämässä ja tukevat hyvin Opetushallituksen Osaaminen 2035 -selvitystä.

Osaamismerkin arvo punnitaan aina sen vastaanotto- ja näyttämisvaiheessa. Onkin hyvä pohtia, mikä merkitys merkillä on sen vastaanottajalle ja mikä taas sen loppukäyttäjälle eli taholle, joka avaa jaetun merkin. Toki ei tarvitse unohtaa merkin myöntäjän omaa brändityötä ja mahdollisuutta visualisoida osaamiskokonaisuuksia.

Osaamismerkin ja sen myöntävän organisaation taakse on mahdollista kerätä myös suositteluja muilta organisaatioilta. Tämä on erinomainen tapa kasvattaa merkin arvoa. Myönnetty osaamismerkki on lähtökohta ja kertoo myöntävän organisaation näkemyksen osaamisesta. Kun merkkiin lisätään luomisvaiheessa hakemus ja merkki viedään esimerkiksi Open Badge Passportiin, voi merkin saaja sanoittaa omaa osaamistaan ja lisätä merkkiin todisteita.

Sivis on myöntänyt osaamismerkkejä vuodesta 2013 asti yhteensä 756 kappaletta (tilanne 13.3.2019). Olimme ensimmäinen suomalainen oppilaitos, joka myönsi osaamismerkin.

Siviksellä on ollut näppinsä pelissä myös Open Badge -termin suomentamisessa osaamismerkiksi. Osaamismerkki-termi pohjaa vahvasti järjestöille hyvin tuttuihin taito- ja hihamerkkeihin. Myös järjestöt ovat aktiivisia osaamismerkkien myöntäjiä ja Siviksen jäsenjärjestöistä kymmenellä on tili Open Badge Factoryssä.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan osaamismerkeille? Sivis on mukana useassa osaamismerkkihankkeessa, joiden tavoitteena on yhdessä muiden kanssa rakentaa osaamismerkkiperheitä tukemaan mm. digitaalisten perustaitojen ja työelämätaitojen tunnustamista. Osaamismerkkien avulla voidaankin validoida osaamista tutkintotavoitteisesti tai työllistymistä edistävästi. Vapaan sivistystyön kentän osaamismerkit voivat osaltaan auttaa myös täyttämään osaamisen kapeikkoa ja hahmottamaan sitä osaamista suhteessa työelämän vaatimuksiin, jota tutkinnot eivät tuota. Tässä avainasemassa on eurooppalainen osaamisen luokitus ESCO.

Sivis ohjaa ja tukee järjestöjä osaamismerkkityössä. Järjestämme jälleen syksyllä 2019 webinaarisarjan aiheesta. Webinaarisarjaan voi ilmoittautua jo nyt Sivisverkossa. Lisätietoja osaamismerkeistä ja Siviksen ohjauksesta antaa asiantuntija Lotta Pakanen.

Lotta Pakanen
Asiantuntija, Opintokeskus Sivis