Asiantuntija avaa: Kohtaaminen on mahdollisuus oppimiseen – näkökulmia vertaisoppimiseen
ke 28. syyskuuta 2016 11.15.00
Lea Lihavainen kukittamassa runonlaulaja Miihkali Arhippaisen patsasta Joensuussa käsin tekemässään puvussa.
Ihmiselämän parhaimpia hetkiä lienevät ne, jolloin oivaltaa hallitsevansa uuden taidon. Kynä piirtää kuin Leonardo Da Vincilla, balettitossujen hankaus on muuttunut pikkujoutsenen siiviksi, uuden kielen oppiminen tuo ulottuville kokonaisen kulttuurin. Tavoitteen saavuttaminen on useimmiten edellyttänyt ponnistelua ja yksinäistä puurtamista.
Ajatteluamme on ohjattu varhaisista kouluvuosista lähtien yksilösuorituksiin. Toisenlaisen näkökulman itsensä kehittämiseen voi löytää kohtaamistaan ihmisistä. Itselleni yksi keski-iän myönteisimpiä asioita on ollut kanssaihmisiltä oppiminen. Näin oppiessani en tunne itseäni huonommaksi vaan koen vain vahvistuvani. Tärkeitä toisilta oppimiani asioita ovat olleet suhtautuminen elämän vaikeuksiin ja kuinka säilyttää innostumisen kyky. Erityisen vaikutuksen on tehnyt erään kädentaitajan vaalima ajatus huolellisesti tehdyn työn merkityksestä. Asiaa hän havainnollisti taideteoksen ja kopioidun sarjatyön erolla. Nuoria kannustetaan oppimaan heitä itseään vanhemmilta henkilöiltä, mutta oma kokemukseni ohjaa minua kuuntelemaan erityisesti nuoria. Nuorilta olen oppinut auttamishalua ja avoimuutta.
Vertaisoppimista yhdistyksissä
Yhdistys- ja järjestötoiminnassa toinen toisiltamme oppimista voidaan tavoitteellisesti toteuttaa vertaisoppimisena. Lähtökohtana on samanlaisessa elämäntilanteessa olevien henkilöiden kohtaaminen, mutta jokainen osallistuja tuo ryhmään oman elämänkokemuksensa ja omat näkemyksensä ja tietonsa. Ryhmissä kohtaavat eri-ikäiset ja erilaisen ammatti- ja koulutustaustan omaavat henkilöt. Opintokeskus Siviksessä kutsumme näitä ryhmiä vertaisopintoryhmiksi. Vertaisryhmänkin on hyvä asettaa toiminnalleen selkeät tavoitteet ja sopia ohjaajuudesta ja johtamisesta. Menestyvän ryhmätoiminnan piirteet eli ryhmän dynamiikan ymmärtäminen, kaikkien osallistujien aktivointi ja hyvät vuorovaikutustaidot on myös hyvä pitää mielessä. Tavoitteellista oppimista voi edistää kiinnittämällä huomiota ryhmän kokoon ja ohjaustyyleihin. Kokoontumistilallakin on merkitystä. Oleellista on yhteisen tavoitteen palauttaminen mieleen mahdollisimman usein, sillä se on vertaisryhmätoiminnan tehokkain johtaja.
Vertaistieto synnyttää uudenlaisia tapoja toimia
Vertaistieto ja vertaisuus ovat nousseet aikamme yhteiskunnallisiksi muutosvoimiksi. Vertaistiedon merkitystä perustellaan instituutioiden asiantuntijaroolin vähentymisellä, ja nykyihmisen kaipuulla hyvään elämään ja haluun vaikuttaa. Syrjäytymisvaarassa oleville tai muiden vaikeuksien kanssa kamppaileville vertaisuus tarjoaa tukea ja kumppanuutta. Kansalaiset ottavat oman ja lähiyhteisönsä elämän palasia haltuunsa. Toiminta on kansalaistoimintaa, josta on syntynyt myös uudenlaisia tapoja toimia, esimerkiksi lyhytkestoisia toimintaryhmiä ja virtuaalista vertaistukea.
Yhdistysten ja järjestöjen vahvuus on niiden mahdollisuus yhdistää asiantuntijuus vertaisuuteen. Suomalaiset yhdistykset ja järjestöt ovat oman asiansa ”huippuasiantuntijoita”. Sydänterveydestä huolehtivan Sydänliiton tai tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan laaja-alaista tietotaitoa on vaikeaa muualta löytää. Osaamisessa yhdistyvät asiantuntijatieto, tieteellinen tieto ja jäsenten kokemus- ja vertaistieto. Sanotaan, että ryhmässä viisaus, mutta myös tyhmyys, voi lisääntyä.
Ryhmän omat reflektio- ja arviointitaidot ovat tärkeitä. Yhdistys- ja järjestötoimijoiden on hyvä vaalia osaamisen ja luotettavuuden kriteereitä, ja liittää asiantuntijatietoa vertaistietoon. Uudenlaista toimintakulttuuria voidaan synnyttää myös käänteisesti: tarjoamalla kokemukseen perustuvaa vertaistietoa asiantuntijoille. Nykyajan asiantuntija on avoin hänelle tarjotulle kokemus- ja vertaistiedolle.
Elämänlaatua vertaisopintoryhmistä
Kohtaaminen vertaisopintoryhmässä voi olla nykyihmisen kaipaamaa slow lifea, mindfullnesia, kaappien ja mielen siivousta. Ryhmä kokoontuu jäsenille tärkeiden asioiden merkeissä pitkäjänteisesti, ei päivittäisten revittelevien uutisotsikoiden mukaisesti. Yhteinen tavoite ja yhdessä jakaminen eivät lannista erilaisuutta, vaan ne tarjoavat sille tilaa. Kiireen ja hälyn keskellä on hyvä kokoontua samoista asioista kiinnostuneiden kanssa, ryhmällä ei ole tulosvastuuta muusta kuin inhimillisestä toinen toisemme kohtaamisesta ja suvaitsevaisuudesta. Avautumalla uuteen ja huolehtimalla vastavuoroisesta dialogista opintoryhmät liittyvät suomalaisen vapaan sivistystyön jatkumoon. Sivistyä voi kuuntelemalla toisia ja ottamalla opiksi ”asiaa jo ajatelleilta”.
Opintokeskus Sivis tukee vuosittain lähes 1500 vertaisopintoryhmää, olisiko nyt aika perustaa juuri Sinua, yhdistystäsi tai toimintaryhmääsi palveleva ryhmä? Vuonna 2017 Sivis tukee edelleen myös vertaisopintoryhmiä ja niiden ohjaukseen Sivisverkko tuo uusia mahdollisuuksia.
