Siviksen äänellä: Järjestöt ovat sivistäjinä tärkeitä, mutta eivät aina tunnista omaa arvoaan

ti 9. helmikuuta 2021 07.04.00

Vuodenvaihteen molemmin puolin Siviksessä on riittänyt julkkareita ja uusien koulutusten ensi-iltavalmisteluja.  

Uudet järjestökoulutuksen verkkokoulutusmallit yhdistyskehittäjille, vapaaehtoistoiminnan johtajille ja yhdistysviestijöille ovat lanseerauksessa. Uudistettu kokouskäytäntöjen sivusto avattiin tammikuussa myönteisten palautteiden siivittämänä. Toiminta kestäväksi! -koulutus tarjoaa työkaluja järjestöjen ilmasto- ja ympäristötyöhön. Ja parhaillaan voi ilmoittautua uuteen Taitava muutosjohtaja ja uudistumiskykyinen järjestö -webinaarisarjaan.   

Koulutuksen kehittämisen ja järjestöjen koulutuksen rattaat pyörivät siis vinhaa vauhtia. Arjen työn keskelle tarpeellinen rauhoittuminen koettiin Siviksessä hallituksen ja henkilöstön pitäessä vuosittaisia kehittämisseminaarejaan tammikuun lopulla.  

Yhteisseminaarissa tehty gallup järjestöjen roolista sivistäjänä oli pysäyttävä. Koetaanko järjestöt sivistämisen edelläkävijöinä vai perässähiihtäjinä? Pikaäänestyksen tulos oli selvä ja asettui välimaastoon: järjestöt ovat sivistäjinä tärkeinä, mutta eivät aina tunnista omaa arvoaan.   

Ajankohtaisessa koulutuskeskustelussa korostuvat yksilön osaamiset, tiedot ja taidot. Osaamisen arvo ja hyödynnettävyys on ytimessä myös Suomessa käynnissä olevassa mittavassa jatkuvan oppimisen uudistustyössä. Jatkuva oppiminen on vastaamista muuttuviin osaamistarpeisiin, erityisesti työikäisten osaamisen jatkuvaksi kehittämiseksi.  

Keskustelussamme järjestöistä ja sivistyksestä kumpusi vahva yhteisön ja yhteiskunnan näkökulma. Yksilön osaamisen rinnalle tarvitaan jotain syvempää. Sivistyksen tehtävänä on vahvistaa kykyä liittää itsensä osaksi yhteisöä, yhteiskuntaa ja globaalia maailmanmenoa. Poiminnat keskustelua koonneelta lapputaululta nostavat nipun pohdinnan aiheita:  

  • Sivistys voi olla myös tiedon kyseenalaistamista, keskustelun herättämistä kiperistäkin aiheista.  
  • Voiko sivistystä pilkkoa osaamisiksi?  
  • Voiko olla sivistystä itsessään vai syntyykö se vasta reflektiossa? 
  • Sivistys kuuluu kaikille, empatia eli sydämen sivistys vahvistaa toisten osallisuuden kokemusta. 
  • Unohtamatta kulttuurin voimaa. Musiikki on sivistystä.  
  • Kuinka kehittyä omana itsenään osana yhteisöä?  

 

Tutkittu tieto, osaaminen ja taitojen kehittyminen on tärkeä osa sivistystä. Opintokeskusten ja järjestöjen erityisyyttä on liittää osaaminen toimintaan, osallisuuteen, lähiyhteisöön ja jopa globaalien viheliäisten ongelmien ratkaisemiseen. Ajan hermolla olevia esimerkkejä on lukuisia:  

Järjestötaidot vahvistavat demokratiaosaamista. Järjestöt osallistavat koulutustoiminnallaan laajasti formaalin koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevia. Vertaisoppiminen ja vapaaehtoistoiminnassa oppiminen tarjoavat paikkoja reflektoinnille ja uudistavalle oppimiselle. Järjestöjen koulutustoiminta on muutosvoimaa, jota tarvitaan, kun puntaroimme toimintatapojamme kestävän elämän mahdollistamiseksi.  

Järjestöillä on hyvä syy tuntea arvonsa sivistäjinä. 

Marita Salo
Toiminnanjohtaja
Opintokeskus Sivis