Some, viestintä sekä ennakointi- ja tulevaisuustaidot osaamistarpeiden kärjessä

ma 14. joulukuuta 2020 18.09.00

Järjestöt ja yhdistykset tarvitsevat lisää tietoa ja taitoa sosiaalisen median mahdollisuuksiin, viestintään, ennakointi- ja tulevaisuustaitoihin, verkosto- ja yhteistyötaitoihin sekä hallitustyöskentelyyn. Nämä olivat kärkiviisikko Opintokeskus Siviksen osaamistarvekyselyssä.

Siviksessä yllätyttiin, että ennakointi- ja tulevaisuustaidot nousivat viiden kärkeen saakka. Vielä kaksi vuotta sitten reilut 40 prosenttia vastaajista piti ennakointi- ja tulevaisuustaitoja tärkeinä, nyt yli 60 prosenttia.

– Arvasin, että ennakoinnin tarve kasvaa, koska siitä puhutaan nykyään niin paljon, mutta en arvannut, että sen suosio nousee näin paljon. Olemme onnistuneet olemaan Siviksessä aikaamme edellä, kun olemme jo järjestäneet aiheeseen liittyviä koulutuksia ja hankkeita, toteaa Siviksen asiantuntija Marion Fields.

Siviksen osaamistarvekyselyyn vastasi tänä vuonna yhteensä 337 suomalaisen järjestön tai yhdistyksen edustajaa. Koronapandemian vaikutukset näkyivät vastauksissa selvästi. Monet järjestöt ja yhdistykset ovat esimerkiksi pohtineet, miten saisivat siirrettyä toimintaansa verkkoon ja sosiaaliseen mediaan.

– Somen nosti tärkeimmäksi osittain korona. Moni vastanneista kertoi, että nyt pitäisi osata viedä koulutuksia verkkoon. Lisäksi verkkoinfraa täytyisi osata rakentaa ja hallita. Taitoja tulisi jakaa myös jäsenille. Veikkaan, että ennakointi- ja tulevaisuustaitojenkin tarve nousee osittain koronasta, Fields arvioi.

Huoli: kyky vastata tulevaisuuden tarpeisiin hiipumassa

Vuoden 2020 osaamistarvekysely paljastaa huolenaiheen: aikaisempaa harvempi kyselyyn vastanneista uskoi järjestönsä henkilökunnan tietojen ja taitojen riittävän osaamistarpeisiin vastaamiseen. 

Kyselyssä esitettiin väittämä ”Henkilöstömme osaaminen on riittävän hyvää koulutustarpeisiimme vastaamiseen”. Osittain samaa mieltä oli tänä vuonna vain 61 prosenttia vastaajista, kun kaksi vuotta sitten määrä oli 68 prosenttia.

– Tämä on asia, jota pitää tarkkailla. Mitkä ovat akuutit osaamistarpeet koronan jälkeen? Ja mistä osaamista saadaan, jos järjestö ei siihen omin voimin pysty vastaamaan? Ja miten osaamista rakennetaan yhdessä kriisin jälkeen? Osaaminen kuitenkin liittyy vahvasti järjestön toimintakykyyn, Marion Fields korostaa.

Siviksen osaamistarvekyselyssä selvisi, että tietojen ja taitojen kartuttamisella on myös kiire. Etenkin digitaalisten taitojen nopea oppimistarve nousi esiin voimakkaasti. 

– Digitalisaation tarve on suorastaan räjähtänyt. It- ja digitaitoja täytyisi saada nopeasti kaikkien saataville, jotta pystytään tuottamaan vuorovaikutteisia ja osallistavia digipalveluja.

Lyhytkestoinen opetus syrjäyttää pitkäkestoista

Pitkään kasvanut trendi lyhytkestoisten koulutusten suosiosta laajenee entisestään. Samalla pitkäkestoinen opetus väistyy.

– Se ei ole pelkästään hyvä asia. Nyt koulutuksista tulee hyvin tiedollisia, kun ne ovat aiemmin olleet myös tekemispainotteisia. Ja kun kaikki on todella lyhyttä, kovin syvällistä oppimista ei ehdi tapahtua. Se taas voi vaikuttaa kauaskantoisesti osaamiseen ja järjestöihin sitoutumiseen.

Kestävän elämän merkitys on lisääntynyt

Siviksen osaamistarvekyselyn erityisteemana oli tänä vuonna kestävä elämä. Sen merkitys järjestöissä on lisääntynyt. Vastanneista 37 prosenttia näki kestävän kehityksen osaamisen tärkeänä. Kaksi vuotta sitten niin ajatteli vain 21 prosenttia vastanneista.

– Kiinnostavaa on se, että aikaisempina vuosina kestävän kehityksen ovat merkinneet osaamistarpeeksi sellaiset järjestöt, jotka toimivat ympäristön, luonnon ja nuorten parissa. Enää ei ollut näin, vaan kestävän kehityksen merkitys oli valtavirtaistunut. Kaikkiaan 3/4 vastaajista oli sitä mieltä, että kestävän elämän merkitys järjestötoiminnassa kasvaa.

Tämän vuoden osaamistarvekyselyn tulokset julkaistaan joulukuussa Siviksen verkkosivuilla. Siviksen lisäksi kaikki järjestöt voivat hyödyntää tuloksia toiminnan kehittämisessä.

Teksti: Tia Yliskylä, kuva: Opintokeskus Sivis ja Susanna Nordvall