Opintojaksomallit takaavat laadukkaan koulutuksen

ti 1. joulukuuta 2020 07.04.00

Opintojaksomallit ovat vaivan väärti, sillä ne kehittävät järjestöjen koulutusten laatua tuloksekkaasti. Opintojaksomallien hyöty ulottuu laajasti järjestön koko koulutustoimintaan. Tämä selviää Sivisverkko-tutkimuksen juttusarjan viimeisestä osasta, jonka aiheena ovat opintojaksomallit. 

Siviksen asiantuntija Kristiina Hannukainen tutki Sivisverkossa vuonna 2018 toteutuneet ja tukea saaneet opintojaksomallit. Tutkimuksessa selvisi, että opintojaksomallit ovat Siviksen jäsenjärjestöille mainio koulutuksen laadun tae. 

Lisäksi hyöty valuu koko koulutustoimintaan, koska laadukkaan opintomallin piirteitä osataan hyödyntää systemaattisesti muissakin koulutusmalleissa. 

Vuonna 2018 opintojaksomalleja toteutti vain 10 Siviksen jäsenjärjestöä. Hannukainen havaitsi tutkimuksessaan, että järjestöt tarvitsevat käytännön tukea niin koulutusten laadun kehittämiseen kuin pedagogisen laadun nostamiseen. 

Siviksen järjestökohtainen tuki jatkuu, jotta yhä useampi järjestö voi kehittää opintojaksomalleja.

Opintojaksomalli yhdenmukaistaa koulutuksen toteutuksen

Opintojaksomalli on koulutus, joka suunnitellaan yhteistyössä Opintokeskus Siviksen asiantuntijoiden kanssa. Tarkat kriteerit takaavat, että lopputuloksena on laadukas koulutusmalli.

Opintojaksomallit noudattavat Siviksen yleisiä ohjeita. Esimerkiksi osaamistavoitteet määritellään osaamislähtöisesti, opintojakso mitoitetaan ja opintopisteytetään (vähintään 0,5 opintopistettä). Opintojakson EQF-tason, eli tutkintojen viitekehyksen, määrittelee Opintokeskus Sivis.

Opintojaksomallit lisäävät koulutusten laatua. Lisäksi ne myös yhdenmukaistavat koulutusten toteutusta, koska osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus pysyvät samoina toteuttajasta riippumatta. 

Opintojaksomalli säästää kouluttajan työtä ja tarjoaa hänelle pedagogisen tuen. Mallien pohjalta toteutettava koulutus on opintopisteytettyä. Osallistuja saa todistuksen ja ensi syksystä lähtien suoritusmerkinnän kansalliseen opintorekisteriin Koskeen.

Vuonna 2018 opintojaksomalleja toteutti 10 Siviksen jäsenjärjestöä: Aivoliitto, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, Kriittinen korkeakoulu, Suomen 4H-liitto, Suomen Lentopelastusseura, Suomen Nuorkauppakamarit, Suomen Partiolaiset, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Uusperheiden Liitto ja Suomen Reumaliitto.

Opintojaksomallit tuottavat erittäin laadukkaita koulutuksia

Hyvin rakennetuissa opintojaksomalleissa huomio keskittyy pedagogisesti laadukkaan koulutuksen sisällön tuottamiseen, koulutuskokonaisuuden suunnitteluun ja informatiivisesti viestimiseen. Opintojaksomallit ovatkin erinomainen esimerkki laadukkaasta koulutussuunnittelusta.

– Laatu on tärkeää, koska sillä osoitetaan esimerkiksi rahoittajille toimintakykyä ja rahoituksen tarpeellisuutta, Kristiina Hannukainen toteaa.

Opintokeskus Siviksen asiantuntija Mia Valanne on huomannut, että Kristiina Hannukaisen tutkimustulokset näkyvät myös käytännössä.

– Laatu-puheesta iskee helposti lamaannus: voi ei, hirveä määrä duunia. Vaikka oikeasti laadukkaan koulutuksen tuottaminen on yksinkertaista. Jos haluamme osaajia, täytyy kouluttaa oikeita juttuja ja oikealla tavalla. Se voi olla myös järjestön olemassaolon elinehto, Valanne sanoo.

Siviksen opintojaksomalleissa lähtökohtana on, että koulutus on kuvattu täsmällisesti. Osaamistavoitteet esitetään osaamisen kielellä. Ohjelmasta pystyy päättelemään, että toiminta on ohjattua, aikataulutettua, mitoitettua ja myös arvioitavissa olevaa. Koulutus on toistettavissa yhtä laadukkaana useita eri kertoja. Mia Valanteen mukaan opintojaksomallit tuottavatkin osaavia toimijoita.

– Koulutamme niitä asioita, joiden osaamista kentällä ja järjestöarjessa tarvitaan. Varmistamme että oppimiselle on aikaa ja tilaa koulutuksen sisällä. Vaikka opintojaksomalli vaatii panostusta, se palvelee järjestöä ja nostaa koko järjestön asemaa yhteiskunnassa. 

Hyöty valuu koko järjestön toimintaan

Lähtökohtaisesti opintojaksomallityöskentely kartoittaa olennaisia ydinkysymyksiä järjestön perustehtävästä kohderyhmään. Laatutyö selkeyttää koko järjestön olemassaolon.

– Järjestön koulutustarjonnan pitäisi kuvastaa sitä, mikä meidän järjestö on ja keitä varten. Ja vastaako se tätä päivää? Kaikille ei voi tehdä kaikkea, Mia Valanne sanoo.

Kristiina Hannukaisen tutkimuksessa selvisi, että opintojaksomallin hyödyt eivät jää vain yksittäiseen koulutukseen. Ennen pitkää laatutyöstä hyötyy koko järjestö kaikessa toiminnassa. Saman on huomannut Mia Valanne käytännön työssä.

– Kyllä se hyöty valuu ja näkyy kaikkialla. Minulla on vahva luotto siihen, että tuottamamme osaaminen on aivan eri tasolla kuin perinteinen kouluttaminen. Vaikuttavuus ulottuu pitkälle, kun tuotetaan aitoa osaamista.

Järjestöjen kannattaa ryhtyä laatutyöhön opintojaksomallien kautta

Vuonna 2018 opintojaksomalleja toteutti vain 10 Siviksen jäsenjärjestöä. Kristiina Hannukainen tuli tutkimuksessaan siihen tulokseen, että yhä useamman järjestön kannattaisi kehittää koulutustoimintansa laatua opintojaksomallien kautta.

– Monet järjestöt joutuvat ajattelemaan toimintansa kannattavuutta, kehittämistä ja rahoituslähteitä aivan uudella tavalla. Nyt on oikea hetki laatutyöhön panostamiseen. Se sopii niin isoille kuin pienille järjestöille, Hannukainen sanoo.

Hän muistuttaa, että vapaaehtoisille oman osaamisen kehittäminen voi olla yksi olennainen motiivi toiminnassa mukana olemiseen. Lisäksi on varmaa, että entistä tiukemmat rahoituskriteerit suosivat laadukasta osaamisen tuottamista.

– Rahoituksesta tullaan kilpailemaan entistä kiivaammin. Jos järjestökoulutuksella pystytään esimerkiksi palvelemaan julkista sektoria, se on iso valtti rahoitushaussa ja koko järjestön brändäämisessä. 

Siviksessä järjestöt saavat yksilöllistä ja käytännönläheistä apua koulutuksen laadun kehittämiseen.

– Meiltä kannattaa pyytää apua. Saatte suoraa konsultaatiotukea, eli istumme yhteisen pöydän ääreen. Järjestön ei tarvitse osata prosesseja, mutta koulutusten sisältö ja asiantuntemus tulevat järjestöistä. Siviksen oma osaaminen on kasvanut ja kasvaa koko ajan, kun teemme laatutyötä monen eri järjestön kanssa, Mia Valanne sanoo.

Yhteinen kehittämispäivä osaksi jatkosuunnittelua

Kristiina Hannukainen huomasi tutkimuksessaan, että kaikkien Siviksen jäsenjärjestöjen yhteisestä kehittämisestä olisi hyötyä. Hän suosittelee yhteistä kehittämispäivää, jossa tuodaan yhteen järjestöt ja järjestöjen hyvät käytänteet. Annetaan tukea ja työkaluja verkostoitumiseen sekä selkeitä neuvoja laadukkaaseen koulutukseen.

– Kun opimme toinen toisiltamme, päällekkäinen tekeminen vähenee, Hannukainen muistuttaa.

Teksti: Tia Yliskylä, kuvat: Susanna Nordvall ja Suomen Lentopelastusseura

Siviksen asiantuntija Kristiina Hannukainen on tutkinut Siviksen jäsenjärjestöjen järjestämiä koulutuksia Sivisverkossa. Tarkastelussa olivat vuoden 2018 opintojaksot, opintomallit ja ammatillinen lisäkoulutus sekä vuoden 2019 vertaisopintoryhmät ja opintosetelit. Tutkimuksen ideana oli tarkastella, minkälaista koulutusta järjestöt tuottavat ja mistä ne kouluttavat. Lisäksi tutkittiin, minkälaisena järjestöjen Sivisverkkoon kirjattu koulutustarjonta näyttäytyy osaamisen näkökulmasta. Tutkimuksen juttusarja päättyy tähän.

 

Lentopelastusseurassa opintojaksomallit säästävät aikaa ja vaivaa

Lentopelastusseuran laatimat kuusi opintojaksomallia ovat olleet vaivan arvoisia. Nyt yksittäisen koulutuksen suunnittelu on helppoa ja nopeaa, vapaaehtoinen tietää koulutuksen tavoitteen ja laatumalli on skarpannut muutakin koulutustoimintaa.

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry järjestää noin 30–40 koulutusta vuodessa. Vapaaehtoisten koulutus perustuu sopimukseen sisäministeriön kanssa. 

Koulutusten uudistus aloitettiin vuonna 2016. Lentopelastusseuran tehtäväkohtaiseen kelpoisuuteen johtavista kursseista päätettiin tehdä opintojaksomallit yhteistyössä Siviksen kanssa. Sellaisia kursseja olivat esimerkiksi Lentoetsijä-, Tehtävänjohtaja-, Lentäjä- ja MOVA-lentopelastaja-koulutukset.

– Aloitimme tavallaan nollasta, ikään kuin meillä ei olisi ikinä mitään koulutusta ollutkaan. Näin opimme pois vanhasta. Se kannatti ehdottomasti tehdä. Itseänikin välillä epäilytti, ja maakunnissa oli muutosvastarintaa, mutta en usko, että kukaan haluaisi enää palata viiden vuoden takaiseen, Lentopelastusseuran koulutuspäällikkö Sami Kinnunen sanoo.

Taustatyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Siviksen asiantuntijan Mia Valanteen kanssa. Esimerkiksi kaikki osaamistavoitteet, sisällöt ja kohderyhmät mietittiin tarkasti. 

Nyt erilaisia opintojaksomalleja on kuusi. Niiden pohjalta järjestettiin kaikkiaan 18 koulutusta vuonna 2018. Tänä vuonna opintojaksomallien mukaisia koulutuksia järjestetään jo 30.

Sami Kinnunen kehuu etenkin opintojaksomallien suunnittelupohjaa. Kun kaikki on huomioitu etukäteen, yksittäisen koulutuksen tai kurssin suunnittelu on helppoa ja jouhevaa.

– Prosessit kevenevät. Samoja asioita ei tarvitse miettiä jokaisen kurssin osalta erikseen. Ja koulutukset kuitenkin toistuvat moneen kertaan. Tavoitteenamme on, että kurssit ovat aina tasalaatuisia.

Kinnusen mielestä on myös tärkeää, että koulutuksiin osallistuva vapaaehtoinen tietää, mitkä ovat koulutuksen tavoitteet. Laadukas koulutus on samalla koko järjestön markkinointia, kun kilpaillaan vapaaehtoisten ajankäytöstä.

Hyöty valuu muihinkin koulutuksiin

Sivisverkossa opintojaksomalleja tutkinut Kristiina Hannukainen havaitsi, että opintojaksomallin hyödyt näkyivät järjestön koko koulutuksen laadun parantumisena. Tämä on huomattu myös Lentopelastusseurassa.

– Mallien ulkopuolella olevia opintojaksoja on nykyään tosi vähän, mutta niissäkin harvoissa mietitään, miksi koulutus järjestetään ja mitkä ovat osaamistavoitteet. Olemme siis ottaneet oppia!

Myös koulutukseen osallistuneet ovat kehuneet opintojaksomalleja toimiviksi.

– Saamme hyvää palautetta, että tämähän on mennyt hyvin eteenpäin. Kritiikkiä voi tulla lähinnä yksittäisen koulutuksen järjestelyistä. Laatu näkyy siinä, miten viisaasti tehtävissä toimitaan, ja sehän on koko homman idea.

Seuraavaksi Lentopelastusseura aikoo päivittää opintojaksomallinsa. Osaamistavoitteet ovat matkan varrella kirkastuneet, ja sitä myötä uudistuvat opintojaksomallitkin. Sivisverkko on osoittautunut toimivaksi suunnittelutyökaluksi.

– Prosessi on siellä valmiina, ja se on äärimmäisen hyvä juttu. Ei oikeastaan tarvitse miettiä kuin aikataulut, koska Sivisverkko ohjaa suunnittelutyön, Sami Kinnunen sanoo.

Numerot

Opintokeskus Siviksessä oli vuonna 2018 yhteensä 71 jäsenjärjestöä, jotka lukeutuivat kansanterveys- ja vammaisjärjestöihin, kasvatus- ja kulttuurijärjestöihin, erityisjärjestöihin sekä neuvonta-, luonto ja ympäristöjärjestöihin.

Vuonna 2018 jäsenjärjestöt toteuttivat 251 opintojaksomalleihin perustuvaa koulutusta. Toteuttajajärjestöjä oli 10.

Siviksen opintojaksomallien taloudellinen tuki on 26 €/tunti. Tuki voi olla maksimissaan 55 % koulutuksen kuluista.