Osaamistavoitteet kannattaa selkeyttää ja käyttää Siviksen asiantuntija-apua

to 1. lokakuuta 2020 07.09.00

Sivisverkko-tutkimuksen juttusarjan toinen osa keskittyy opintojaksoihin. Opintokeskus Siviksen asiantuntija Kristiina Hannukainen havaitsi tutkimuksessaan, että osa opintojaksoja järjestävistä järjestöistä tarvitsee tukea osaamistavoitteiden kuvaamiseen. Tulosten perusteella yhteisille ohjeille ja Siviksen asiantuntija-avulle on käyttöä.

Opintojaksot ovat Siviksen jäsenjärjestöjen suosituin tapa järjestää koulutuksia. Siviksen asiantuntija Kristiina Hannukainen tutki Sivisverkossa vuonna 2018 toteutuneet ja tukea saaneet opintojaksot.

Yksi keskeisimmistä havainnoista oli, että suurin osa Sivisverkossa toteutettavassa koulutuksesta on hyvää perustasoa, vaikka kaikki hyvän opintojakson ominaisuudet eivät toteudukaan. Toinen havainto liittyy osaamistavoitteisiin. Ne oli ymmärretty eri järjestöissä eri tavoin. Lisäksi osaamistavoitteiden kuvaamisessa oli isoja eroja. Hannukainen suositteleekin uutta yhteistä ohjeistusta sekä opintojaksojen että osaamistavoitteiden kuvaamiseen.

Hannukaisen tutkimuksen kolmas keskeinen havainto oli, että Siviksen asiantuntija-avulle on tarvetta. Jäsenjärjestöjen kannattaakin rohkeasti pyytää apua osaamistavoitteiden kuvaamiseen ja koulutuksen laadun kehittämiseen.

Opintojaksot ovat seminaareja, kursseja tai luentoja

Opintojaksot ovat Siviksen jäsenjärjestön seminaareja, kursseja tai luentoja, joissa osallistuja oppii uusia tietoja ja taitoja. Kestoltaan ne ovat vähintään yhden opetustunnin mittaisia.

Opintojaksot on tarkoitettu yli 15-vuotiaille osallistujille. Osallistujia on vähintään seitsemän ja toteutus on kalenterivuoteen sidottua.

Opintojaksoilla on selkeät osaamistavoitteet, jotka kertovat, mitä osallistujien odotetaan osaavan koulutuksen suoritettuaan, että sisältö vastaa asetettuja tavoitteita ja että opintojakso toteutetaan tehdyn suunnitelman mukaan. Käytettävät opetusmenetelmät ja toteutustavat tukevatkin tavoitteiden mukaista oppimista.

Opintojakso-opinnoilla ei saavuteta oikeutta ammatin harjoittamiseen tai suoriteta ammattitutkintoa. Jäsenjärjestöjen koulutusten taloudellisen tuen suhteen opintojaksojen koulutusten tulee tukea järjestön strategiaa ja perustehtävästä nousevia tavoitteita.

Tutkimuksessa analysoitiin yli 5200 opintojaksoa

Analysoitavia opintojaksoja oli yhteensä 5 272. Niitä toteutti kaikkiaan 67 järjestöä.

– Sisällöltään opintojaksot voivat olla aivan mitä tahansa. Opintojaksoissa laajakirjoisuus tulee selvästi esiin, Kristiina Hannukainen toteaa.

Tutkimuksessa opintojaksoja tarkasteltiin kokonaisuutena. Huomiota kiinnitettiin niiden esittelyihin, toteuttajaan, osaamistavoitteisiin, aiheeseen, aiheluokkaan ja ohjelmaan.

Aineiston perusteella koulutuksen kohderyhmät voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan: järjestön ulkopuolisille tarkoitettuun koulutukseen ja järjestön sisällä omaa toimintaa tukevaan koulutukseen.

Valtaosa Sivisverkon opintojaksoista on hyvää perustasoa

Kristiina Hannukainen havaitsi, että suurin osa Sivisverkossa toteutettavassa koulutuksesta on hyvää perustasoa, vaikka kaikki hyvän opintojakson ominaisuudet eivät toteudukaan.

– Meillä on hyvää ja ymmärrettävää koulutusta, sinänsä toimivaa, mutta pedagogisesti erinomaisen laadukkaita on vain vähän. Voimme silti olla erittäin tyytyväisiä, että suurin osa on hyvää tasoa. Ainahan voi koulutusta kehittää, myös laadukasta. Kehittämistyö ei mene koskaan hukkaan.

Minkälaista sitten on pedagogisesti laadukas ja erinomainen koulutus?

Hannukainen nimeää osuvimmat kriteerit. Laadukas koulutus on kenen tahansa kouluttajan toteutettavissa ja toistettavissa. Se on sisällöltään realistinen ja uskottava, osallistava ja opetuksellinen. Aikataulut, tuntitoteutus, puhujat tai opettajat tuodaan esiin. Mitoitus on toimiva. Osaamistavoitteet kuvataan verbein ja ymmärrettävin lausein.

Osaamistavoitteet kertovat, mitä koulutuksessa ollut osaa

Osaamistavoitteissa kuvataan koulutuksen tavoitteet. Fokus on nimenomaan osaamisessa eikä tieto-, oppimis- tai opetustavoitteissa. Osaamistavoitteen avulla sanoitetaan, millaista osaamista koulutuksen kautta syntyy.

Osaamistavoitteiden määrittely perustuu aina kohderyhmän, järjestöarjen ja sen sisältämien todellisten työtehtävien sekä niissä kohdattavien osaamistarpeiden tunnistamiseen.

– Mietitään siis aidosti, millaista osaamista tämän päivän järjestöarjessa tarvitaan ja miten niihin vastataan koulutuksella, Siviksen asiantuntija Mia Valanne tähdentää.

Osaamistavoite koostuu osaamista kuvaavasta verbistä sekä tekemisen kohteen kuvaamisesta. Osaamista kuvaavat verbit luokitellaan kuudelle eri tasolle, aina yksinkertaisesta muistamisen tasosta monimutkaisempaan uuden luomisen tasoon. Verbin taso valitaan niin, että se vastaa todellisia osaamistarpeita järjestöarjessa.

– Kun osaamistavoitteet kirjoitetaan konkreettiseen ja mitattavaan muotoon, voidaan niiden perusteella suunnitella koulutussisällöt, oppimateriaalit sekä koulutus- ja arviointimenetelmät osaamistavoitteita tukeviksi ja linjakkaiksi. Näin mahdollisestaan oppijoiden oppiminen ja osaamisen kehittyminen ja saadaan järjestötoimintaan lisää osaamista, Valanne sanoo.

Esimerkki osaamistavoitteista:

Koulutuksen jälkeen osallistuja osaa

  • Selittää hallituksen toimijoiden roolit ja vastuut
  • Toimia hallituksen puheenjohtajana
  • Kehittää yhdistyksen toimintaa
     

Osaamistavoitteiden kuvaamisessa on kehittämisen paikka

Kristiina Hannukainen oivalsi tutkimuksessaan, että opintojaksojen selkein kehittämistarve liittyy sekä opintojaksojen että osaamistavoitteiden kuvaamiseen. Niihin tarvitaan jatkossa nykyistä selkeämmät ohjeet ja käytännöt sekä järjestöiltä innostusta lähteä kehittämään niitä.

– Kaikissa järjestöissä ei ole sisäistetty, mitä osaamistavoite tarkoittaa. Olisi hyvä miettiä yhteinen ohjeistus siihen, millä tavoin ja millä sanoin osaamista on kuvattava ja esittelyjä kirjoitettava, Hannukainen toteaa.

Hän nostaa osaamista kuvaavat verbit keskiöön: järjestöllä pitää olla toimivat, osaamista kuvaavat verbit. Apuna voi käyttää esimerkiksi Siviksen Lisää laatua koulutukseen -opasta.

Hannukainen huomasi, että opas ei ole kaiken kattava osaamistavoitteiden verbien määrittäjä. Parhaillaan laatuoppaan verbien listaa päivitetään. Kaiken kaikkiaan järjestöillä tulee olla toimivat, osaamista kuvaavat verbit, vaikka ne eivät löytyisikään laatuoppaasta.

– Osaamistavoitteita ja koulutusten esittelyjä ei kannata esittää kysymysmuodossa tai ranskalaisin viivoin. Tarvitaan kokonaisia ja kuvaavia lauseita. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota sanavalintoihin: esimerkiksi ”antaa vinkkejä” tai ”jalkauttaa” eivät ole osaamistavoitteita, Hannukainen havainnollistaa.

Myös opintojaksojen kuvaamiseen on kiinnitettävä huomiota: kyseessä on esittely, jonka pohjalta annetaan lupaus tulevasta koulutuksesta, sisällöistä ja osaamisen saavuttamisesta. Tämän pohjalta koulutukseen osallistujat valitsevat osallistumisensa kyseiseen toimintaan. Kuvaukset on kirjoitettava niin, että ne houkuttelevat osallistumaan.

Siviksestä saa käytännönläheistä tukea opintojaksojen ja osaamistavoitteiden kuvaamiseen

Hannukaisen tutkimuksessa näkyi, että koulutuksen suunnittelu ja Sivisverkkoon tallentamisen vastuu kasautuvat järjestöissä eri henkilöille, joilla ei välttämättä ole pedagogista kokemusta.

– Henkilöiden työaika, tietämys syötettävien koulutusten sisällöstä ja omat pedagogiset taidot saattavat vaihdella, samoin kuin koulutusten suunnitteluun vuosittain käytetty aika. Nämä kaikki asiat vaikuttavat kokonaislaadukkuuteen.

Hannukainen korostaa, että jäsenjärjestöt saavat apua Siviksen asiantuntijoilta.

– Sitä kautta kaikilla on samat mahdollisuudet toteuttaa laadukasta koulutusta. Emme kirjaa koulutuksia järjestöjen puolesta Sivisverkkoon, mutta autamme prosessien kehittämisessä.

On tärkeää, että koulutukset kirjataan Sivisverkkoon

Sivisverkon tiedot ovat yksi olennaisista välineistä koulutusten hallintaan ja koulutusten laadun kehittämiseen.

– Sivisverkko tekee näkyväksi, mitä Sivis ja järjestöt yhdessä kouluttavat. Näkyvänä oleminen on olemassa oloa. Sanallistaminen on tärkeää. Ja se ei tarkoita kahta sanaa, vaan oikeasti kuvaamista, josta koulutus aidosti välittyy, Hannukainen toteaa.

On tärkeää, että kaikki Siviksen jäsenjärjestöjen koulutukset ja tunnit lisätään Sivisverkkoon, jotta todellinen koulutustuntien määrä tulee kirjattua.

– Vaikka koulutuksesta ei tulisi järjestölle kuluja, maksuttomienkin koulutusten tuntimäärät vaikuttavat Siviksen jatkossa saamaan rahoitukseen, Siviksen koulutuspäällikkö Susanna Plathan sanoo.

Teksti: Tia Yliskylä, kuvat: Sivis ja Psoriasisliitto

Siviksen asiantuntija Kristiina Hannukainen on tutkinut Siviksen jäsenjärjestöjen järjestämiä koulutuksia Sivisverkossa. Tarkastelussa olivat vuoden 2018 opintojaksot, opintomallit ja ammatillinen lisäkoulutus sekä vuoden 2019 vertaisopintoryhmät ja opintosetelit. Tutkimuksen ideana oli tarkastella, minkälaista koulutusta järjestöt tuottavat ja mistä ne kouluttavat. Lisäksi tutkittiin, minkälaisena järjestöjen Sivisverkkoon kirjattu koulutustarjonta näyttäytyy osaamisen näkökulmasta.

Kristiina Hannukaisen Sivisverkko-tutkimuksen juttusarja:

Ensimmäinen osa

Psoriasisliiton opintojaksot nostavat osaamistavoitteet esiin

Psoriasisliitossa opintojaksoja pidetään hyödyllisenä koulutusmuotona hyvän suunnittelun vuoksi. Osaamistavoitteiden ansiosta koulutus on laadukasta.

– Opintojakso vakioi sen, että koulutus on aina hyvää, eikä välillä hyvää tai toisinaan melkein hyvää. Kun ammattimaisesti suunnitellaan, koulutus on aina tasalaatuista. Sivisverkon opintojakson suunnitelmapohja ohjaa meillä kenet tahansa toteuttamaan koulutuksen hyvin vaikka ei olisikaan pedagogista osaamista, kertoo koulutuksen suunnittelija Anne Savuoja Psoriasisliitosta.

Psoriasisliitto on kokenut opintojaksojen järjestäjä. Vuonna 2019 järjestö toteutti kaikkiaan 23 opintojaksoa. Koulutukset liittyivät pääasiassa yhdistystoiminnan kehittämiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä kuntoutumiseen.

Ensisijaisesti kohderyhmänä ovat psoriasista sairastavat ja psoriasisyhdistysten jäsenet. Lisäksi koulutusta järjestetään yhdistysten luottamushenkilöille ja vapaaehtoistoimijoille.

Opintojaksojen suunnittelussa osaamistavoitteet ovat olennaisia. Anne Savuoja innostui Siviksen asiantuntijan Mia Valanteen Osaamistarpeet esiin -koulutuksesta. Sen ansiosta Psoriasisliitossa otettiin osaamistavoitteet kärjeksi, kun lähdettiin suunnittelemaan uutta vertaisryhmien ohjaajakoulutusta.

Uuteen koulutukseen kuuluu nyt kaikkiaan 16 erilaista osaamistavoitetta. Koulutuksen jälkeen osallistuja osaa esimerkiksi kertoa, miksi hyvien elintapojen omaksuminen on tärkeää ihmisen terveydelle, osaa antaa esimerkkejä osallistujien sitouttamiskeinoista ja osaa kuvata, millaista tukea itse haluaisi vertaisryhmältä.

– Osaamistavoitteista lähtevä suunnittelu istuu hyvin ajatuksiini. On ollut helppoa edetä, kun koko koulutustiimi tietää, mistä puhutaan.

Miten osaamistavoitteet käytännössä toteutuvat, se nähdään loppuvuodesta 2020. Pilottikurssi alkoi lokakuussa.

– Kiireessä ei kaikkea tule aina kirjattua viimeisen päälle. Mutta tulipahan nyt mietittyä tarkasti esimerkiksi ne osaamistavoitteet.

Savuoja toivoo, että hyvän koulutussuunnittelun ja osaamislähtöisyyden kehittäminen jatkuu. Lisäksi voitaisiin tehdä jopa yhteisiä opintojaksoja ja opintojaksomalleja useiden järjestöjen käyttöön.

–  Siinä toteutuisi avoimuuden ja jakamisen periaate. Olisi hienoa, jos Sivisverkossa olisi lisää eri järjestöjen opintojaksomalleja. Niitä voisi pikkuviilauksien jälkeen toteuttaa myös omassa järjestössä.

Numerot

  • Opintokeskus Siviksessä oli vuonna 2018 yhteensä 71 jäsenjärjestöä, jotka lukeutuivat kansanterveys- ja vammaisjärjestöihin, kasvatus- ja kulttuurijärjestöihin, erityisjärjestöihin sekä neuvonta-, luonto ja ympäristöjärjestöihin.
  • Vuonna 2018 jäsenjärjestöt toteuttivat yli 5 000 opintojaksoa. Toteuttajajärjestöjä oli 67.
  • Siviksen opintojaksojen taloudellinen tuki on 26 €/tunti. Tuki voi olla maksimissaan 55 % koulutuksen kuluista.