Vertaisopintoryhmä sopii etenkin pitkäjänteiseen yhdessä oppimiseen

ti 1. syyskuuta 2020 06.40.00

Sivisverkko-tutkimuksen juttusarja, osa 1: Vertaisopintoryhmät

Opintokeskus Siviksen asiantuntija Kristiina Hannukainen on tutkinut Siviksen jäsenjärjestöjen järjestämiä koulutuksia Sivisverkossa. Kolmiosaisessa juttusarjassa esitellään keskeisiä tuloksia. Sarjan ensimmäisessä osassa käsitellään vertaisopintoryhmiä.

Kristiina Hannukaisen tutkimuksessa ideana oli tarkastella, minkälaista koulutusta järjestöt tuottavat ja mistä he kouluttavat. Lisäksi hän tutki, minkälaisena järjestöjen Sivisverkkoon kirjattu koulutustarjonta näyttäytyy osaamisen näkökulmasta. Vertaisopintoryhmien lisäksi tarkastelussa olivat opintojaksot ja opintojaksomallit.

– Vertaisopintoryhmissä toiminta näytti aineiston perusteella keskittyvän suurelta osin terveyteen ja hyvinvointiin sekä arkeen ja harrasteisiin. Aineistosta erottuivat edukseen tavoitteellisesti vertaisuuteen, yhteissuunnitteluun ja osallisuuteen pyrkivät kurssit, Hannukainen kertoo.

Vertaisopintoryhmässä on vähintään viisi jäsentä ja osaamistavoite

Vertaisopintoryhmä on Opintokeskus Siviksen jäsenjärjestön toimintaa, jossa opitaan nimensä mukaisesti yhdessä vertaisten kanssa.  

Vertaisopintoryhmissä kohtaavat eri-ikäiset ja ammatti- ja koulutustaustaltaan erilaiset henkilöt. Ryhmä koostuu vähintään viidestä 15 vuotta täyttäneestä jäsenestä.

Ryhmällä on määritelty osaamistavoite. Opiskelu vertaisryhmässä voi olla tietojen lisäämistä, taitojen harjoittelua, osaamisen kehittämistä tai toimintakyvyn ylläpitämistä. Tärkeää on kokemusten ja näkemysten jakaminen.

Vertaisopintoryhmissä opiskeluaihe, tavoitteet ja aikataulu sovitaan yhdessä. Toiminnalle on ominaista, että ryhmä tekee suunnitelman opiskelustaan opiskelukauden alussa. Ryhmällä voi olla vetäjä, mutta kaikki jäsenet ovat vastuussa ryhmän oppimisesta.

Vertaisopintoryhmä sopii monenlaiseen oppimiseen

Sivisverkko-tutkimuksen aineistosta käy ilmi, miten vertaisopintoryhmä sopii monenlaiseen oppimiseen. Mukaan mahtuu muun muassa toiminnallisuutta tukevia ryhmiä ja yhdessä oloa tukevia ryhmiä. Yleisesti ottaen Siviksen vertaisopintoryhmät ovat nimensä mukaisesti vertaisuutta tukevia. Ryhmissä oppiminen rakentuu useimmiten yhdessä oivaltamisesta.

Käytännössä vertaisopintoryhmien toiminta on laajaa: esimerkiksi keskustelu- ja liikuntaryhmiä, kuoroja sekä arjen haasteiden tunnistamiseen, toimintakyvyn ylläpitoon ja tiedon jakamiseen keskittyneitä ryhmiä.

– Yllättävää oli, että kaikkiaan 1 147 kurssista vain 5 sisälsi digitaitojen opettelua. Nyky-yhteiskunnassa digitaidot olisivat voineet olla niitä, joita olisi opeteltu enemmänkin yhdessä ja pitkäkestoisesti. Korona on tänä vuonna ajanut järjestöt miettimään uudelleen toimintansa ydintä ja sähköistämään kurssejaan. Digitalisoituminen näkyy varmasti tulevissa koulutuksissa, Hannukainen sanoo.

Digitaitojen opiskelu voisi olla luontevaa nimenomaan vertaisopintoryhmänä.

– Tässä on myös järjestöillä hoksaamisen paikka, että mikä koulutus on mahdollista toteuttaa vertaisopintoryhmänä ja mikä ei, Hannukainen sanoo.

Siviksen asiantuntija Lea Lihavainen on työskennellyt pitkään vertaisopintoryhmien kanssa. Hän näkee vertaisopintoryhmät hyödyllisinä. Ne toimivat erityisen hyvin esimerkiksi silloin kun on tärkeää jakaa osallistujien omia kokemuksia, ajatuksia ja tietoa. 

Lisäksi vertaisopintoryhmää voi hyödyntää esimerkiksi paikallisiin tarpeisiin tai tiedon jakamiseen oman järjestön sisällä.

– Oman järjestönsä hyödyllisessä koulutuksessa mukana ollut voi jakaa siellä oppimaansa omalle järjestölleen vertaisopintoryhmässä. Näin useampi hyötyy koulutuksen annista.  

Vertaisopintoryhmissä voidaan myös vaalia luovia ja tutkivia ryhmiä, joissa kansalaisten aktiivisuudella ja yhteisellä oivaltamisella on tärkeä rooli.

Lea Lihavaisen mukaan vertaisopintoryhmät ovat myös merkki järjestön aktiivisuudesta ja jäsenten moninaisten kiinnostuksen kohteiden huomioimisesta.

– Jokaisen järjestön voi odottaa arvostavan ruohonjuuritason aktiivisuutta. Vertaisopintoryhmä voi tukea oma-aloitteisuutta. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden osallistua yhdistyksen toimintaan itseä kiinnostavan aiheen kautta.

Yhdessä oppiminen ja vuorovaikutus ovat vertaisopintoryhmien kulmakiviä

Vertaisopintoryhmien erityismerkitys liittyy oppimiseen kohtaamisen ja yhteisen vuorovaikutuksen kautta. Tarkoituksena on tuoda ihmisiä yhteen, auttaa, osallistaa ja rakentaa toimintakykyä. Oppiminen tapahtuu ryhmässä. Olennaista on yhteinen suunnittelu.

– Esiin nousevat niin pitkäjänteisyys kuin inhimillinen puoli, eli se, että kohdataan toinen toisiaan. Vertaisopintoryhmät ovat ennen kaikkea kokemusten ja tarinoiden jakamista. Oppiminen syntyy niiden kautta, Kristiina Hannukainen tiivistää.

Hän yllättyi siitä, miten harva Siviksen jäsenjärjestöistä toteuttaa vertaisopintoryhmiä Sivisverkossa. Vain 33 jäsenjärjestöä oli kirjannut vertaisopintoryhmiä Sivisverkkoon.

Näistä järjestöistä 17 toteutti alle 10 vertaisopintoryhmää. Kaikkiaan 9 jäsenjärjestöä toteutti Sivisverkossa 10–30 vertaisopintoryhmää, 4 jäsenjärjestöä 40–100 vertaisopintoryhmää ja vain 3 jäsenjärjestöä 100–300 vertaisopintoryhmää.

– Tämä opiskelumuoto on selvästi vain muutaman järjestön suosiossa. Voihan toki olla, että kaikkia vertaisopintoryhmiä ei ole kirjattu Sivisverkkoon. Yhä useamman järjestön kannattaisi kuitenkin huomioida vertaisopintoryhmien hyödyt ja mahdollisuudet.

Opintokeskus Siviksessä vertaisopintoryhmät nähdään varteenotettavana koulutusmuotona jatkossakin.

–  Vertaisopintoryhmiä kannattaa kehittää. Sivis miettii vertaisopintoryhmien kehittämistapoja, Siviksen viestintä- ja innovointipäällikkö Anne Ilvonen sanoo.

Yhteissuunnittelussa ja jaottelussa on kehittämisen tarvetta

Kristiina Hannukainen huomasi tutkimuksessaan, että yhteissuunnittelu ei toiminut toivotusti. Monen vertaisopintoryhmän kohdalla yhteissuunnittelua oli kirjoitettu auki sangen vähän, vaikka se on keskeinen osa vertaisopintoryhmätoimintaa.

– Vaikka yhteissuunnittelu olisi ikään kuin itsestään selvää, suunnittelu tulisi kirjoittaa auki. Yhteissuunnittelu tuo esiin mielenkiinnon kohteet ja osaamistarpeet. Prosessin auki kirjoittaminen helpottaisi myös järjestön omaa koulutuksen suunnittelutoimintaa, Hannukainen toteaa.

Toinen pulma oli vertaisryhmien erityisyyden syrjään jääminen. Jotkut vertaisopintoryhmät olivat osittain opintojaksojen kaltaisia. Lisäksi tärkeät seikat, kuten vertaisuus ja sanallistettu osallisuus, eivät tulleet selkeästi esille.

– Koko tutkimusaineistoon heijastuva yleisongelma on, että järjestöjen pitäisi erottaa mikä on tiedon jakamista ja mikä oppimista. Nyt ne nähdään synonyymeinä, ja niitä ei osata erotella osaamistavoitteista. Järjestöt näkevät roolinsa enemmän tiedon jakajina kuin oppimisen paikkoina. Vertaisopintoryhmät ovat esimerkkejä paikoista, jotka mahdollistavat oppimisen, koska ne ovat jatkuvuudeltaan pitkäkestoisia, Hannukainen sanoo.

Hän huomasi myös, että Sivisverkon työkalu määrittää paljon suunnittelua.

– Tulisiko Sivisverkkoon saada vertaisryhmien yhteissuunnittelun kohta, jossa voi ideoida yhteissuunnittelun toteuttamistapoja tai mahdollistaa toteutuneen yhteissuunnittelun kuvauksen?

Vertaisryhmien inhimillinen, sivistävä ja toimijuutta vahvistava puoli tulisi saada paremmin esiin. 

Hannukainen kaipasi lisää tietoa myös konkreettisesta oppimisesta: millainen on vertaisopintoryhmien oppimisprosessi ja oppimistulos sekä osallisuuden merkitys?

– Paljon arvokasta tietoa tuntuu nyt jäävän tavoittamatta. Olisiko ratkaisu räätälöidympi tietojen syöttö Sivisverkkoon? Olisi mielenkiintoista saada tietää, kuinka vertaisuus vaikutti osallistujiin ja osallisuuden kehittymiseen sekä millaiset olivat osallistujien vaikuttamisen mahdollisuudet yhteissuunnitteluun, Hannukainen pohtii.

Hae stipendiä onnistuneesta vertaisopintoryhmästä

Helli Suomisen säätiön vertaisopintoryhmiä tukevat stipendit tulevat haettaviksi syyskuussa. Stipendin tarkoituksena on tukea ja palkita vertaisopintoryhmien toimintaa ympäri Suomea sekä tehdä vertaisoppimisen toimintamuotoa tunnetuksi.

Lisää stipendien hakukriteereistä sekä hakulomake löytyvät täältä.

Teksti: Tia Yliskylä

Siviksen asiantuntija Kristiina Hannukainen on tutkinut Siviksen jäsenjärjestöjen järjestämiä koulutuksia Sivisverkossa. Tarkastelussa olivat vuoden 2018 opintojaksot, opintomallit ja ammatillinen lisäkoulutus sekä vuoden 2019 vertaisopintoryhmät ja opintosetelit.