Lukutaito on kivijalka sekä hahmottamisen ja tulkintojen mahdollistaja

ti 21. huhtikuuta 2020 14.06.00

Tällä viikolla vietetään Lukuviikkoa

Lukutaito on arjessa vahvasti tarvittava perustaito. Lukutaito ei ole pelkkää mekaanista aisteilla suoritettavaa tekstin läpikäymistä, vaan lukutaitoon kuuluu myös esimerkiksi taito lukea karttaa, tekstin välimerkkien hahmottaminen ja kyky tehdä tulkintoja tekstistä. 

Ennen kaikkea lukutaito on aivoissa, joissa luettua prosessoidaan ja tulkitaan. 

SivisNYT keskusteli Näkövammaisten liiton koulutussuunnittelija Eeva-Liisa Koskisen kanssa lukutaidosta ja sen merkityksestä. 

Pistekirjoitusta ja digivälineitä 

Silmillä lukeminen ei ole ainoa tapa päästä tekstien äärelle. Lukutaidolla ja lukemisella on monia muotoja. 

Eeva-Liisa Koskinen Näkövammaisten Liitosta kertoo, että monelle näkövammaiselle pistekirjoitus on olennaisen tärkeä tapa lukea. 

– Paperille printatun pistekirjoituksen lisäksi on olemassa myös tietokoneisiin ja älypuhelimiin kytkettäviä pistekirjoitusnäyttöjä. Näyttö on yksi rivi, jota katsotaan sormilla. Älypuhelinsovellus mahdollistaa myös pistekirjoituksen kirjoittamisen älypuhelimen ruudulle. 

Lukutaito ja digitaidot kietoutuvat toisiinsa. Digitaalisuus on tuonut lisäystä näkövammaisen lukutaidon keinovalikoimaan, tekstin haltuun ottamiseen ja oman tekstin tuottamiseen.  

– Monissa asioissa lukeminen on mielekkäämpää kuin kuunteleminen. Esimerkiksi vieraita kieliä opiskellessa ja runoja lukiessa on helpompi palata aiemmin lukemaansa, kun itse lukee tekstiä. Lukutaito antaa ymmärryksen kielen rakenteesta ja esimerkiksi kielioppisäännöistä, jotka eivät aina avaudu äänitteiden perusteella. 

Näkövammaisista suurin osa on heikkonäköisiä ja vain pieni osa sokeita. Moni näkövammainen lukee samoja tekstejä kuin normaalinäköisetkin. Tekstinlukua helpottamaan käytetään suurentavia apuvälineitä. Muut ulkoiset olosuhteet, kuten valaistus, viritetään sopiviksi. 

Lukutaito on kivijalka 

Lukutaito ei ole pelkästään kirjoitetun tekstin lukemista ja ymmärtämistä, vaan esimerkiksi kartan hahmottaminenkin voidaan mieltää lukutaidoksi. 

– Kartanlukutaito on tullut näkövammaisten ulottuville, kun julkisiin rakennuksiin on tehty kohokarttoja, joista voi tuntoaistin avulla selvittää, mitä tilasta löytyy, Eeva-Liisa Koskinen täsmentää. 

Hän pohtii, onko myös äänikirjan kuunteleminen lukemista. Joka tapauksessa se on tekstin äärelle pääsemistä ja lopputulos on suhteellisen sama, kuin jos lukisi fyysisen kirjan. 

Kun osaa itse lukea, ei ole toisten ratkaisujen varassa, vaan pystyy itse ottamaan helpommin selvää asioista. Lukutaidon avulla asiat ovat enemmän omissa hyppysissä ja voi kokea itsensä tilanteen herraksi. 

– On hurja ajatus olla täysin vieraassa kieliympäristössä, jossa ei saisi käsiinsä tekstejä kielellä, jota ymmärtää. 

Mitä lukutaito merkitsee Koskiselle itselleen? 

– Lukutaito on kivijalka. Se on tekstin haltuunottoa ja ymmärrystä, mahdollisuus itse päättää, mitä lukee, miten ja minkä verran. Lukutaito on kaikenkattavan ymmärtämisen väline ja liittyy myös ajattelun rakentumiseen ja uusien käsitysten muodostumiseen. 

Teksti: Carolina Rebhan, kuvat: Laura Oja 

Lukuviikko on Lukukeskuksen vuosittain järjestämä teemaviikko. Miten lukeminen näkyy sinun arjessasi? Jaa sosiaalisessa mediassa tunnisteella #lukuviikko2020. Lukutaitoon paneudutaan tällä viikolla myös TAIKOJA II -hankkeen blogissa.