Pääkirjoitus: Järjestöt tuottavat merkityksiä ja sisältöä elämään

ti 12. marraskuuta 2019 08.30.00

Vuoden 1966 jälkeen keskimääräinen subjektiivinen onnellisuus, kokemus elämän merkityksellisyydestä, ei ole kasvanut, vaikka bruttokansantuote on meillä kolminkertaistunut.

Tällaisella tiedolla herätteli Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salonen yleisöä vapaan sivistystyön päivillä. Aineellisen vaurauden kasvattaminen ei näytä kasvattavan onnellisuuden kokemustamme samassa suhteessa.

Kokemus hyvästä elämästä on yhteydessä toisiin ihmisiin ja ympäristöömme. Järjestöjen toiminta ja koulutus luo kohtaamisen paikkoja, mahdollisuuksia liittyä ja tuntea kuuluvansa yhteisöön. Järjestöt tarjoavat välineitä toimia ja vaikuttaa omassa lähiyhteisössään ja yhteiskunnassa. Merkityksiä ja sisältöä elämään. Tämän aktiivisen kansalaisuuden edistäminen koulutuksella ja omaehtoisella opiskelulla on vapaan sivistystyön ja opintokeskusten perustehtävä.

Koulutus ja toiminta järjestöissä on pääsääntöisesti kaikille avointa. Kuitenkin aikuiskoulutus näyttää yhä kasaantuvan jo ennestään korkeammin koulutetuille. Myös yhteys sosioekonomisen taustan ja äänestysaktiivisuuden välillä on yhä vahva, kertoo tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta.

Mahdollisuuksien avoimuus ei riitä, vaan osallisuuden perustaitoja on osattava tukea myös kohdennetusti. Perustaitokoulutus lukutaidosta digitaitoon, arjen perustaidoissa tukeminen ja vapaaehtoistoiminnan koulutuksen tarjoaminen maahan muuttaneille ovat esimerkkejä järjestöjen välineistä kohdata ja ottaa mukaan uusia toimijoita.

Koulutuksesta puhuttaessa katseet kääntyvät yhä usein lapsiin ja nuoriin. Kasvattamalla ja kouluttamalla uusi sukupolvi entistä valveutuneemmaksi ja osaavammaksi, ajatellaan voivamme välttää tai ratkaista tämän päivän epäkohtia tulevaisuudessa. Kysymykset syrjäytymisestä tai maapallon kestävästä kehityksestä ovat kuitenkin läsnä tässä hetkessä, eivätkä voi olla siirrettävissä tuleville sukupolville. Järjestöjen toiminta ja koulutus tavoittaa aikuiset oppijat tarjoamalla oppimisympäristön omaehtoiseen opiskeluun ja vertaisoppimiseen.

Kestävät ratkaisut tulevaisuuteen rakentuvat taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten ratkaisujen liittymäpinnassa. Ensi silmäyksellä käsillä näyttää olevan taloudellinen ja tekninen haaste. Pysähtymällä esiin nousee mittavampi kysymys käsityksestämme hyvästä ja merkityksellisestä elämästä.

Aineellisen hyvinvoinnin, toistemme kohtaamisen sekä ympäristön kannalta oikean tasapainon löytäminen on myös sivistyshaaste. Sivistystehtävä, jonka toteuttamisessa järjestöillä on mahdollisuus ottaa vaikuttava rooli.

Marita Salo
Toiminnanjohtaja, Opintokeskus Sivis