Järjestöt perustaitoja kehittämässä

ti 12. marraskuuta 2019 08.10.00

Aikuisten perustaitojen (luku-, numero- ja ICT-taidot) kehittäminen on yksi Opintokeskus Siviksen toiminnan painopisteistä. Käytännönläheinen järjestökoulutus on oiva tapa oppia perustaitoja.

SivisNYT haastatteli hankekoordinaattori Piia Ahoa Marttaliiton Kotoisa-hankkeesta ja järjestöpäällikkö Maiju Vesaa Mannerheimin lastensuojeluliiton Kymen piiristä Perhevapaita työelämään -koulutuksesta.

Marttaliitto tuo arjen taitoja vankiloihin

Marttaliiton Kotoisa-hankkeessa parannetaan perustaitoja ja valmennetaan arjen taitoja vankiloissa. Arki sujuvaksi -kursseilla opetellaan muun muassa kodinhoitoon, asumiseen, ruuanlaittoon, ravitsemukseen ja kierrätykseen liittyviä asioita. Omaan talouteen liittyen esillä ovat laskujen maksaminen, säästäminen ja budjetointi.

Vankiloissa arjen taitojen opettelulle on todella tarvetta. Laitoksessa pitkään elänyt ei ole käyttänyt monia arjen taitoja vuosiin, ja nuorena vankilaan joutuneet eivät ole välttämättä koskaan asuneet yksin. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan noin 30 prosenttia vangeista ja yhdyskuntaseuraamuksen asiakkaista on asunnottomia.

Luku-, numero- ja ICT-taitojen harjoittelua

Hankekoordinaattori Piia Aho pitää tärkeänä, että vankilatoiminta tapahtuu ryhmässä. Varsinaisen substanssin lisäksi opitaan vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisia taitoja, jotka vankien näkökulmasta ovat todella tärkeitä perustaitoja.

Arjen taitojen opiskelussa hyödynnetään myös vertaisoppimista. Aiempaa koulutusta tai kokemusta esimerkiksi keittiöpuolelta omaavat pääsevät jakamaan osaamistaan muille.

– Yhdessä tekemällä ja tutkimalla oppii parhaiten. Arjen taidot ovat harvoin sellaisia, että niitä oppisi kirjoista tai monisteista, Piia Aho sanoo.

Kursseilla opetellaan luku-, numero- ja ICT-taitoja. Monet aineistot ovat selkokielisiä ja lukemista ja luetun ymmärtämistä harjoitellaan. Erityisesti maahanmuuttajataustaisille vangeilla lukutaidon tukeminen on tärkeää ja se on kytköksissä kielenoppimiseen. Vertaisoppiminen on keskeistä, kun maahanmuuttajat yhdessä harjoittelevat kieltä.

Numerotaidot karttuvat esimerkiksi ruuanlaitossa, kun mietitään määriä ja opetellaan mittoja. Oman talouden pohdinnassa harjoitellaan budjetointia ja mietitään esimerkiksi, miten kuukaudessa käytettävissä oleva rahamäärä kannattaa käyttää.

Koska digitaaliset järjestelmät kehittyvät kovaa vauhtia, on digitaitojen ylläpitäminen ja opettelu vankiloissa tärkeää. Piia Aho kertoo, että digitaitojen opettelun tarve on vangeilla erityinen ja he tarvitsevat siihen tukea.

Arjen ja perustaitojen tukemista jatketaan vankilasta siviiliin, ja vapautumisen jälkeen Marttaliitto tarjoaa tukea omassa kodissa elämiseen. Kotikäyntien aikana voidaan esimerkiksi tehdä yhdessä verkossa sähkösopimuksia, harjoitella oman rahankäytön seuraamista Penno-sovelluksen avulla tai tutustua Marttojen verkkosivuihin, joilta löytyy paljon materiaaleja ja käytännöllisiä opetusvideoita arjen tueksi.

Osaamispisteet motivoivat ja sitouttavat opiskelemaan

Arjen taitojen opettelemisesta on mahdollisuus saada osaamispisteitä ja se onkin monelle iso motivaattori kursseille osallistumiseen. Rikosseuraamuslaitoksen selvityksen mukaan rikoksetonta elämää tukevat erityisesti opinnot.

Opinnollistettu toiminta tarjoaa monelle kokemuksen, että koulunkäynti ja oppiminen voi olla mukavaa. Onnistuminen ja pienenkin osaamispistemäärän saanti voi toimia lähtölaukauksena opiskelun aloittamiselle.

– Kursseilla hienoja hetkiä ovat ne, kun moni saa ensimmäisen todistuksen pitkään aikaan ja innostuu opiskelusta, Aho kertoo.

Kolmen osaamispisteen kokonaisuuden teemoja ovat muun muassa keittiö- ja hygieniataidot, kaupassakäynti ja pyykinpesu. Kokonaisuuden tarkoitus on tukea opintoihin tai työelämään siirtymistä. Kursseilla hankittua osaamista on voinut hyväksilukea kiinteistö- ja puhtaanapitoalan koulutuksissa, catering-opinnoissa ja peruskoulun kotitaloudessa.

Ihmisläheinen toiminta saa kiitosta

Piia Ahon mukaan Marttaliiton ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyö on sujunut erinomaisesti. Järjestön ja viranomaisen yhteistyö parhaimmillaan täydentää erittäin hyvin toisiaan. Järjestössä ihminen voidaan kohdata ihmisenä tietämättä rikostaustaa.

– Vaikka viranomainen haluaisi olla maanläheinen, on siinä olemassa aina valta-asetelma, koska viranomainen on se, joka tekee päätöksiä. Järjestön työntekijät taas voivat kohdata vangit tietämättä heidän taustaansa. Se on vangille ainutlaatuinen tilaisuus tulla kohdatuksi ihmisenä eikä rikoksentekijänä, Aho kertoo.

MLL:n koulutus helpottaa äitien matkaa takaisin työelämään

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kymen piiri on järjestänyt muutaman vuoden ajan Perhevapailta työelämään -koulutuksia, joissa tuetaan äitien paluuta perhevapaalta takaisin töihin.

Koulutuksen taustalla on Työterveyslaitoksen ryhmämenetelmä ja tavoitteena on tukea uran hallintaa, osaamisen kehittämistä, stressinhallintaa sekä työn ja perhe-elämän yhdistämistä.

– Koulutus perustuu pitkälti omien taitojen ja vahvuuksien kehittämiseen sekä näiden esiintuomiseen omalla uralla. Työyhteisössä toimimista, omaa roolia työyhteisön jäsenenä ja esimerkiksi ristiriitatilanteiden ratkaisemista käsitellään, järjestöpäällikkö Maiju Vesa MLL:n Kymen piiristä kertoo.

Koulutuksessa käydään läpi eri työelämän tilanteita, asioiden rakentavaa esilletuomista ja vuorovaikutustilanteita. Kaikki lähtee liikkeelle omien taitojen tunnistamisesta. Koulutus antaa työkaluja siihen, miten vaikka puutteelliseksi koetut ICT-taidot voi ottaa puheeksi oman esimiehen kanssa ja saada sitä kautta tukea taitojen kehittämiseen.

Vesa muistuttaa, että perustaidot ovat tärkeitä kaikessa tekemisessä. Perhevapaan aikana esimerkiksi digitaaliset järjestelmät voivat muuttua ja pitää ottaa paljon uutta tietoa ja taitoa haltuun. Numerotaitojakin voi olla hyvä kerrata: esimerkiksi sairaanhoitotyössä olennaisia lääkelaskuja ei välttämättä ole tarvinnut perhevapaan aikana.

Koulutuksessa kannustetaan pohtimaan myös, mitä uusia taitoja perhevapaan aikana on oppinut. Esimerkiksi organisointitaidot kehittyvät usein perhevapaan aikana, kun pitää ottaa huomioon monenlaisia asioita vauvaa hoitaessa.

Ryhmämuotoinen koulutus yhdessä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa on saanut valtavan hyvää palautetta.

– On upeaa nähdä, miten tällainen koulutus toimii vertaisryhmänä. Äidit saavat voimaa toisistaan, ryhmäytyvät ja ystävystyvät. On tärkeää saada samassa tilanteessa olevia ystäviä, joiden kanssa voi jakaa työelämään siirtymiseen liittyviä ajatuksia. Se edesauttaa myös arjessa jaksamista. Se on parasta vertaisoppimista, kun koulutukseen osallistujat tapaavat omatoimisesti vielä koulutuksen jälkeenkin, Vesa iloitsee.

Teksti: Carolina Rebhan
Kuvat: Elvi Rista, Kerttu Malinen ja MLL Kymen piiri

Testaa perustaitosi!

TAIKOJA II -koordinaatiohankkeen toteuttamassa perustaitotestissä voit testata omia luku-, numero- ja ICT-taitojasi. Perustaitotestistä on vastikään julkaistu uusi versio osoitteessa www.perustaitotesti.fi