Itsetuntemus ja -ohjautuvuus ovat muuttuvan työelämän uusia perustaitoja

ti 8. lokakuuta 2019 08.20.00

Digitalisaatio on mullistanut työn tekemisen muodot ja ympäristön. Työntekijä sukkuloi bittien ja sovellusten välillä ajasta ja paikasta riippumatta. Tietoa ja kanavia on saatavilla enemmän kuin koskaan.

Perinteinen lähiesimiestyö on vaihtunut etäjohtamiseen. Työntekijä huolehtii yrittäjämäisesti itsestään ja kehittää tuloshakuisesti osaamistaan.

Palkkaperusteinen työnteko ja yrittäjyysvetoinen ansiotyö sekoittuvat. Itsetuntemus ja -ohjautuvuus ovat muuttuvan työelämän uusia perustaitoja. Miten tunnistaa henkilökohtaisesti parhaat työntekemisen tavat, priorisoida sitä tuottavasti ja samalla huolehtia omasta hyvinvoinnista?

Kansalaisen perustaidot -hankkeen kehitteillä oleva Kaikkien-malli on uuden ajan oppimistapa muuttuvassa työelämässä. Erilaisissa työmarkkina-asemissa olevia oppijoita ohjataan tunnistamaan hyvinvointia, oppimistarpeita ja talouden turvaamista koskevia kehittämistarpeita ja ratkaisemaan ne oikein mitoitetuilla ja saavutettavilla arki- ja työelämän toimenpiteillä. Kriittiset perustaidot lukemisesta laskentaan ja digitaitoihin kehittyvät taustalla tukien muuttuvan työelämän perustaitojen vahvistumista.

Työelämän valinnanvapaus kiehtoo ja ahdistaa

Työelämän muutokset koettelevat työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Parhaimmillaan rukkaamme itse kalentereitamme, pidämme järkeviä etäpäiviä ja konsultoimme kätevästi netin etälääkäriä.

Silti lisääntyneet mahdollisuudet ovat myös ahdistavia. Muiden tehokkuus iskee netin läpi omalle työpöydälle ja voi aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta tai turhaa kilpailua, älykännykkä kimmeltää makuuhuoneessa ja kalenteriimme ilmestyy kokouspyyntöjä päällekkäin ja lomittain.

Palkkatyönteko ja opiskelu muistuttavat yhä enemmän yrittäjyyttä. Molemmissa rooleissa valinnanvapaus on päivän sana ja laadukasta tulosta arvostetaan enemmän kuin päämäärätöntä läsnäoloa. Vaikka kehitimme Espoossa Kaikkien-mallia hyvinvointiteemalla yhdessä yrittäjien ja yrittäjyyttä suunnittelevien oppijoiden kanssa, kokemuksia voidaan soveltaa kaikissa rooleissa työ- ja koulutusmarkkinoilla toimivien kansalaisten koulutukseen.

Takaraivossa nakertava stressi vie työtehoja

Henkinen ja fyysinen hyvinvointi kulkevat käsikädessä. Taloushuolet, oppimisongelmat, kiire ja kuluttavat elämäntavat vievät energiaa. Hyvinvointiin liittyvää tietoutta ja palveluita on saatavilla, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää aikaa, tahtoa ja osaamista.

Kaikkien-mallia kehitettiin yhteistyössä yrittäjien ja yrittäjyyttä suunnittelevien oppijoiden kanssa Espoossa. Mukana olleiden Elisa Wilenin, Leila Salosen ja Susanna Heleniuksen mielestä yrittäjät tarvitsevat ulkopuolista sparrausta.

– Tiedän kyllä, mitä pitäisi tehdä, eli liikkua, syödä terveellisemmin ja priorisoida tekemisiä. Yksinyrittäjänä en vain saa tehtyä. Ulkopuolinen pienikin sysäys ja välittäminen auttaa, yksinyrittäjä Elisa Wildgreenfinland Oy:stä kertoo.

Itsetuntemus on tärkeä voimavara ja auttaa arkisissa valinnoissa. Omien vahvuuksien hyödyntäminen ja kehittäminen motivoivat uuden oppimiseen sekä lisäävät työntekoon tehoa. Kaikkea ei tarvitse osata itse ja verkostoissa voidaan jakaa tietoa. Esimerkiksi talousasioissa on tärkeä tunnistaa ulkopuolisen avun tarve.

– Minun on varmistettava seuraavan kuukauden toimeentulo ja toisaalta varauduttava äkilliseen sairastumiseen ja eläkesäästöihin, Elisa jatkaa.

Jatkuva digimoodi on arjessa läsnä. Toisen ihmisen läheisyyden tarve ja yhteisöllinen tekeminen lisäävät myös hyvinvointia.

– Tarvitsemme toisiamme. Voisiko koulussa vapaaehtoistyöhön osallistuminen olla osa opetusta? Vaikka oman isovanhemman auttaminen? Tässä digitulvassa ihminen ei saa unohtua. Mielessäni ovat myös työelämään siirtyvät nuoret – saavatko he riittävästi ohjausta työntekoon ja tunnetta jatkuvuudesta tässä muutoksessa? Taas oman itsensä tunteminen ja omista tarpeista huolehtiminen korostuu, Elisa toteaa.

Hyvinvointi voi olla myös päätös. Leila on tehnyt pitkän uran palkkatöissä ja on perustamassa eläkkeellä yritystä.

– Perustan yrityksen hyvinvointi edellä. Teen projekteja omaan tahtiini ja aion nauttia työstäni. Toivottavasti 12-tuntiset työpäivät jäävät osaltani jo historiaan, Leila pohtii.

Kaikkien-malli perustuu paikallisuuteen ja paikallisiin palveluihin. Oleellista on tieto niiden olemassaolosta ja kyky hyödyntää niitä.

– Palveluiden kustannukset tai esimerkiksi saavutettavuus eri kunnan puolella voivat olla käyttöeste, Susanna miettii.

Kaikkien -mallissa oppiminen on yhteisöllistä. Vaikka palkkatyössä yhteisö löytyy talon sisältä, läsnäolevaa esimiestäkin tarvitaan. Itsensä työllistäjillä ja esimerkiksi työttömillä työnhakijoilla yhteisö pitää järjestää.

– Ei sen tarvitse olla yhteistä kahvikupposta kummempaa, Elisa naurahtaa.

Yhteisö tukee mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä lisää yksilön merkityksellisyyden kokemusta sekä tunnetta, että voi vaikuttaa.

– Yhteisöllisyys on muuttunut. Voimme olla osa yhteisön jäseniä sosiaalisen median kautta. Vaikka somemaailma huolestuttaa, parhaimmillaan se yhdistää, asiantuntija Tiina Lumijärvi Mieli ry:stä lisää.

Teksti ja kuva: Kaisa Välivehmas