Tulevaisuustaidot ovat kansalaistaitoja – Haastattelussa futuristi Elina Hiltunen

ke 4. syyskuuta 2019 08.50.00

Futuristi Elina Hiltunen on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori. Hän on aktiivinen luennoija, kouluttaja, kolumnisti ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut 10 tietokirjaa. Hänen avainosaamisalueitaan ovat ennakoinnin menetelmät, megatrendit ja trendit (erityisesti teknologia ja kuluttajatrendit) ja heikot signaalit. Hiltunen on myös yksi pian starttaavan Siviksen Tulevaisuustaidot järjestöissä -koulutuksen kouluttajista.

Mikä on innoittanut sinua tulevaisuusaiheeseen, tutkijana, kouluttajana, tietokirjoittajana? Mistä ensimmäinen inspiraatio tuli?

– Tulevaisuusaiheeseen minua oikeastaan innosti luovuuden käyttö. Olen luova, mutta toisaalta analyyttinen ja tämä kombinaatio sopii hyvin, kun pohtii tulevaisuuden skenaarioita. Noin parikymmentä vuotta sitten näin televisiossa tulevaisuuden tutkijan haastattelun ja ajattelin, että tuota aihetta minä haluan tutkia! Samoihin aikoihin yliopistoissa aloitettiin tulevaisuuden tutkimuksen opetus, ja menin heti ensimmäisten joukossa opiskelemaan. Siitä minun urani sitten lähti.

Työssäsi ja tutkimustoiminnassasi olet keskittynyt tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin ja tulevaisuustyöskentelyssä hyödynnettäviin työkaluihin. Mitkä näistä menetelmistä näet erityisen hyödyllisiksi kansalaisjärjestökentälle?

– Suosittelen aina skenaariomenetelmää tulevaisuuden ennakoinnissa. Skenaarioissa ei lukkiuduta yhteen tulevaisuuteen, vaan siinä mietitään erilaisia tulevaisuuspolkuja. Tämä on tärkeää: jos miettii vain yhtä tulevaisuutta (ennustetta), niin toisenlainen tulevaisuus voi viedä järjestöltä toimintakyvyn.

Skenaarioiden rakennuspalikoina on trendit, jotka oikeastaan kertovat hyvin tämän päivän ja historian tapahtumista, jotka ovat pohjana tulevaisuudelle.

Millaisilla foorumeilla meidän kansalaisten tulisi opiskella ja ottaa haltuun tulevaisuuteen liittyvää tutkimus- ja menetelmätietoa? Olisiko sen paikka jo peruskoulussa tai yliopistoissa? Entä kuinka ohjaisit meitä kansalaisia arjessa ja työpaikoilla ottamaan huomioon tulevaisuusnäkökulmaa?

– Mielestäni tulevaisuusajattelua pitäisi opettaa niin peruskoulussa, toisen asteen opetuksessa, yliopistoissa kuin vaikka työväenopistoissa jne. Tulevaisuuden ajattelu on kansalaistaito, joka ohjaa meitä tekemään järkeviä päätöksiä tänä päivänä, jotta tulevaisuutemme olisi mahdollisimman toivottava.

Ilmastonmuutokseen liittyvät uhkakuvat yhdistävät luonnollisestikin juuri nyt kansalaisia globaalisti. Ajatelkaamme tulevaisuudesta myös positiivia asioita, sillä niitäkin varmaan on odotettavissa. Millaiset asiat ja näkökohdat ovat osa sinun hyvää tulevaisuuttasi? Mitä hyviä asioita näet tulevaisuudessa?

– Kieltämättä ilmastonmuutos on iso haaste nyt ja tulevaisuudessa. Mutta yritän ajatella positiivisesti: niin kauan kuin on tulevaisuutta, on toivoa. Juicekin lauloi: Istuta vielä se omenapuu, vaikka tuli jo tukkaasi tuivertaa. Minusta nuorissa on toivoa, heillä on uudenlaista ajattelua ja he ymmärtävät ehkä paremmin tulevaisuuden haasteet, kuin esimerkiksi me keski-ikäiset. Uskon nuoriin.

Teksti: Lea Lihavainen