SivisNyt logo

SivisNyt uudistui

Tutustu uuteen sivustoon >

Siviksen jäsenjärjestöt tuottavat laadukasta järjestökoulutusta

ti 21. toukokuuta 2019 08.55.00

Valloittava miniatyyrikudonta, koiranhoitokurssi, kahvipöydän suolaiset tarjottavat ja vapaaehtoisen ystävätoiminnan peruskurssi ovat esimerkkejä Opintokeskus Siviksen jäsenjärjestöjen toteuttamista opintojaksoista. Viime vuonna opintojaksoja toteutettiin noin 5500 kappaletta. 

Opintojakso on esimerkiksi yhtä aihekokonaisuutta käsittelevä kurssi, luento tai seminaari.  

– Koulutuksen aiheet kaikissa koulutusmuodoissa lähtevät jäsenjärjestöissä järjestön omista tarpeista. Koulutuksella täytyy olla jokin osaamistavoite eli mitä osallistujan on tarkoitus osata koulutuksen jälkeen. Se voi olla tietoa, taitoa tai asennetta, Opintokeskus Siviksen asiantuntija Virpi Markkanen kertoo. 

Opintojaksomallit ovat toistuvia laatukoulutuksia

Opintojaksomallit ovat järjestöjen laatukoulutuksia. Niitä toteutti viime vuonna 13 jäsenjärjestöä ja niihin osallistui yli 4700 henkilöä. Opintojaksomallit ovat samansisältöisinä toistuvia ja osaamislähtöisesti mietittyjä. 

Aivoliiton koulutussuunnittelija Ulla Ehrlund kertoo esimerkkinä liiton järjestöaktiiveille suunnatun Ahaa! Aivotreenit -ryhmänohjaajakoulutuksen. Nelipäiväisen koulutuksen konsepti on selkeä ja siitä on tehty yhdessä Siviksen kanssa opintojaksomalli. Koulutuksessa osallistujat oppivat ohjaamaan Ahaa! Aivotreenit -ryhmiä omissa yhdistyksissään. Näissä ryhmissä huolletaan aivoja kognitiivisen harjoittelun avulla. 

Opintojaksomallit ovat laadun työkalu: tällaisen koulutuksen suoritettuaan osallistuja saa todistuksen ja opintorekisterimerkinnän. Nämä opintopisteytetyt koulutukset ovat opitun tunnistamisessa ja tunnustamisessa tärkeitä. Osaaminen ja mitoitus on mietitty samalla oppilaitoskielellä, ja koulutuksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi työelämässä tai muissa opinnoissa. 
 
–Mikäli opiskelee jotain alaa liippaavaa, voi saada jonkun kurssin tai osan jostain kurssista suoritettua kun on opiskellut samansisältöisiä asioita vapaan sivistystyön puolella, Virpi Markkanen sanoo. 

Kokemusten jakaminen on tärkeää 

Teatterikerho, tarinarinki, ranskan kielen opintoryhmä, allasjumppaa syöpään sairastuneille ja muistojen käsityöt... Siviksen jäsenjärjestöissä on monenlaisia vertaisopintoryhmiä.

Vertaisopintoryhmän toiminta pohjautuu ryhmän kokoontumiseen ryhmää kiinnostavan aiheen tiimoilta. Siviksen kanssa mietitään yhdessä suunnitelma ja ryhmissä käsiteltävät aiheet. 

– Tässä koulutusmuodossa korostuu vertaistuki, eikä aina ole kyse varsinaisesta koulutuksesta. Esimerkiksi jostakin sairaudesta kärsivien vertaisryhmässä voi saada korvaamatonta apua. Ryhmä tarjoaa hienon mahdollisuuden päästä jakamaan kokemuksia ja päästä juttelemaan ihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet samankaltaisia asioita, Virpi Markkanen sanoo. 

Myös Aivoliitossa tiedetään kokemusten jakamisen merkitys. Ulla Ehrlund kertoo, että liitto kouluttaa valtakunnallisella tasolla kokemus- ja vertaistoimijoita.  

– Koulutuksen jälkeen vapaaehtoiset voivat pitää omalla alueellaan ryhmää. Kokemustoimijakoulutuksen saaneet käyvät oppilaitoksissa ja Aivoliiton omissa koulutuksissa kertomassa sairastumisesta. Pyrimme siihen, että jokaisessa koulutuksessa on kokemustoimijan puheenvuoro. 

Lisäkoulutus vahvistamaan ammatillisuutta 

Ammatillinen lisäkoulutus on peruskoulutuksen jälkeistä jatko- ja täydennyskoulutusta, jonka tavoitteena on kohentaa ammatillista osaamista.

Ammatillista lisäkoulutusta on kahdenlaista: omaehtoista ja henkilöstökoulutusta. Omaehtoinen koulutus on Siviksen jäsenjärjestöjen järjestämää, ja siihen voi osallistua yleensä myös järjestön ulkopuoliset henkilöt. Henkilöstökoulutus järjestetään Siviksen jäsenjärjestöjen toimihenkilöille.  

Aivoliitossa järjestetään joka kevät ammatillisena lisäkoulutuksena avh-osaaja eli aivoverenkiertohäiriö-osaaja-koulutus. Vuosittain osallistujia on parisenkymmentä. 

Koulutuksen kohderyhmänä on avh-asiakkaiden kanssa töitä tekevät ammattilaiset. Koulutukseen osallistuu monia eri ammattikuntien edustajia, kuten sairaanhoitajia, lähihoitajia, fysio- ja toimintaterapeutteja ja sosionomeja.  Yhteistä on avh-asiakkaiden kanssa työskentely. 

Koulutukseen sisältyy kuusi lähipäivää Turussa ja oppimistehtäviä verkossa. Lisäksi tehdään kehittämistehtävä yhteistyössä oman työpaikan kanssa koulutuksen aikana. Koulutuksesta saa 10 opintopistettä ja avh-osaajan tittelin. 

– Palautteiden perusteella merkittäväksi anniksi koetaan, että kuulee muiden ammattilaisten mietteitä ja ajatuksia avh-asiakkaiden hoidosta ja kuntoutuksesta sekä myös eri työpaikkojen käytäntöjä yhteisten asiakkaiden hoidossa. Tärkeää on myös uuden ja ajankohtaisen avh-tietouden saaminen ja sen hyödyntäminen omalla työpaikalla. Usein koulutukseen osallistuu kaksi henkilöä samasta työpaikasta, Ulla Ehrlund kertoo. 

Ehrlundin mukaan Siviksen taloudellinen tuki mahdollistaa avh-osaaja-koulutuksen järjestämisen. Tuen avulla koulutuksen hinta on saatu alhaiseksi. Usein työnantajat kustantavat koulutuksen siihen osallistuville, mutta osa maksaa koulutuksen myös itse. Aivoliitossa hyödynnetään myös Siviksen asiantuntija-apua Turun aluetoimistosta. 

Ehrlund näkee ammatillisen lisäkoulutuksen hyödyiksi oman osaamisen ylläpidon, uuden oppimisen sekä uusien tutkimustulosten kuulemisen ja omien tietojen päivityksen. 

Jäsenetuna tilaus- ja opintosetelikoulutusta 

Opintojaksojen, opintojaksomallien, vertaisopintoryhmien ja ammatillisen lisäkoulutuksen lisäksi Sivis tarjoama tilauskoulutus on jäsenetuna jäsenjärjestöilleen.  
 
– Jäsenjärjestöt voivat kutsua asiantuntijoitamme kouluttamaan. Aiheita voivat esimerkiksi olla yhdistys- ja järjestötoiminnan kehittäminen, vertaisoppiminen ja sosiaalinen media, Markkanen kertoo tilauskoulutuksesta. 

Opintosetelikoulutuksella tuetaan erityisryhmien mahdollisuuksia osallistumista koulutuksiin, kun tuella alennetaan osaamismaksuja tai poistetaan ne kokonaan. 

Opintoseteliavustuksella tuettavia erityisryhmiä ovat oppimisvaikeuksista kärsivät, maahanmuuttajat, eläkeläiset ja seniorit, alhaisen pohjakoulutuksen omaavat henkilöt ja työttömät. Opintosetelihaku on vuosittain alkuvuodesta. 

Teksti: Carolina Rebhan 
Kuvat: Vesa-Matti Väärä ja Sanni Olasvuori