Pääkirjoitus: Laadukas järjestökoulutus

ti 21. toukokuuta 2019 09.30.00

Laadukkaalla järjestökoulutuksella, kuten elinikäisellä oppimisella laajasti, on vaikutuksia monille elämänalueille. Koulutus ei ole ainoastaan uusia tietoja ja taitoja.

Eurooppalaisia aikuiskoulutusalan järjestöjä ja oppilaitoksia edustava EAEA (European Association for the Education of Adults) listaa manifestissaan yhdeksän teemaa, joihin koulutuksella on vaikutusta: aktiivinen kansalaisuus ja demokratia, terveys ja hyvinvointi, elämäntaitoja yksilöille, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, työ ja työpaikat, digitalisaatio, maahanmuutto ja väestörakenteen muutos, kestävä kehitys sekä eurooppalainen ja kansainvälinen politiikka. Manifestin teemoja on helppo tukea, kun tarkastelee järjestöjen koulutustoiminnan sisältöjen laajaa kirjoa ja monipuolisia pedagogisia toteutustapoja.  

Elinikäinen oppiminen ja jatkuva koulutus ovat olleet kevään aikana esillä, kun tulevat ja uudet päättäjät keskustelevat panostuksista koulutukseen niin kotimaisella kuin eurooppalaisella agendalla.

Opintokeskukset ja järjestöjen koulutus osana vapaan sivistystyön koulutusta ansaitsee paikkansa tässä keskustelussa. Vapaa-ajalla ja harrastuksissa käyty koulutus ja hankittu osaaminen kasvattaa merkitystään. Opintokeskusten ja järjestöjen koulutus on ketterää ja kustannustehokasta. Opintokeskusten tukemana järjestöjen koulutukseen osallistuu vuosittain yli neljäsataatuhatta suomalaista.

Pelkästään Siviksen ja jäsenjärjestöjen yhteistyössä järjestetyssä koulutuksessa oli osallistujia viime vuonna 120.000. Se tarkoittaa yli 5500 opintojaksoa 1200 vertaisoppimisryhmää 60 ammatillista lisäkoulutusta ja 56 opintojaksoa, jolle kohdennettiin erityisille kohderyhmille tarjottua opintosetelitukea.  Järjestöjen koulutus tavoittaa myös erityisiä kohderyhmiä kuten maahanmuuttajia, ikäihmisiä, työttömiä tai ihmisiä, joilla on oppimisvaikeuksia.  

Myös itse vapaaehtoistyössä syntyy paljon osaamista, minkä osoittaa myös Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja Siviksen vuoden takaisen selvityksen aineiston tarkastelu oppimisen näkökulmasta. Valtaosa vapaaehtoisista kokee oppineensa toiminnassa useita eri taitoja. Järjestöissä kohdataan laajasti ihmisiä, mutta toiminnassa koettu oppiminen ei jakaudu tasaisesti, vaan korkeammin koulutetut kokevat saavansa myös vapaaehtoistoiminnasta itselleen enemmän höydyllistä osaamista. Tämä heijastaa laajempaa suomalaista aikuiskoulutuksen dilemmaa. Suomi satsaa aikuiskoulutukseen OECD-maiden kärkikastissa, mutta osuu heikoimpaan kolmannekseen, kun tarkastellaan koulutuspalveluiden tasaista jakautumista aiemman koulutuksen, työmarkkina-aseman tai sosio-ekonomisen aseman mukaan. 

Siviksen asiantuntija Marion Fields osuu artikkelissaan kipeään kohtaan. Myös järjestöissä on tarpeen miettiä, miten kiinnostavia vapaaehtoistehtäviä voidaan tarjota entistä monipuolisemmin erilaisille ihmisille. Laadukas järjestökoulutus avaa mahdollisuuksia uusiin vapaaehtoistehtäviin ja monipuolinen vapaaehtoisten toimijoiden joukko tuo rikkautta toiminnan kehittämiseen.  

Siviksessä olemme nostaneet kuluvalle kaudelle neljä tavoiteohjelmaa strategiamme toimeenpanemiseksi: Laadukas järjestökoulutus, vahva järjestöosaaminen, aktiivinen kansalaisuus ja tunnustettu osaaminen. Onnistumistamme on tukea järjestöjä onnistumaan omassa koulutustoiminnassaan ja järjestötoimintansa kehittämisessä sekä järjestöjen koulutuksen merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa.  

Haluamme, että jäsenjärjestöjen työntekijät ja vapaaehtoiset saavat järjestössään toimintansa tueksi laadukasta koulutusta, järjestöjen koulutus on pedagogisesti korkeatasoista ja järjestöillä on hyvät toimintaedellytykset koulutuksen toteuttamiseen ja tarjoamiseen valtakunnallisesti. 

Pidetään yhdessä huolta järjestöjen koulutuksen laadusta ja siitä, että koulutusmahdollisuudet tavoittavat jatkossa yhä monipuolisemman joukon. Koulutus vahvistaa osaamista, luo hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Se kuuluu meille kaikille. 

Marita Salo
Toiminnanjohtaja, Opintokeskus Sivis