Pääkirjoitus: Järjestöt tavoittavat tehokkaasti perustaidoissa tukea tarvitsevia
ma 26. marraskuuta 2018 15.00.00
Syksyn aikana näkyvästi esillä ollut laaja kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC (Programme for the Internatioan Assessment of Adult Competencies) tuottaa vertailukelpoista tietoa aikuisväestön perustaidoista lukutaidon, numerotaitojen ja tietotekniikkaa soveltavien ongelmanratkaisutaitojen osalta. Suomi on kärkisijoilla perustaitojen hallinnassa, mutta myös heikosti perustaidot hallitsevia on paljon. Aihe on myös vuoden viimeisen SivisNYTin teemana. 
Yhteiskunnassa, jossa perustaitojen vahva hallinta on pääsääntö, heikot taidot ovat erityisen leimaavia ja syrjäyttäviä. Kysymys ei ole ainoastaan työelämässä edellytettävien taitojen hallinnan puutteesta vaan vaikutuksista arjen sujuvuuteen ja osallisuudesta yhteisön toimintaan. Kuten tilanteessa jalkapallokentän laidalla, kun äiti ihmettelee joukkueen valmentajalle, miksei oma poika ole ahkerasta treenaamisesta huolimatta päässyt koskaan mukaan peleihin. Ilmenee, että kyse osaamattomuudesta käyttää sähköistä ilmoittautumistyökalua tai sähköpostia. Helsingin Sanomien PIAAC-tutkimukseen liittyvässä syyskuisessa artikkelissa haastateltu kertoo tilaavansa ravintolassa aina samaa ruokaa, jotain mitä todennäköisesti listalla on tarjolla, sillä menut ovat liian vaikeita hahmotettavaksi.
Olemme viimeiset vuosikymmenet luottaneet yhteiseen perusopetukseen perustaitojen takaaja. Maahanmuuttajana Suomeen tulleet aikuiset tai koulunsa oppimisen vaikeuksien kanssa kompastellen selvittäneet muodostava kuitenkin suuren heterogeenisen joukon aikuisia, joiden arkea ja osallistumista yhteiskuntaan heikot perustaidot hankaloittavat.
Ennen valtakunnallista kaiken kansan kattavaa peruskoulutusta opintokerhoilla ja vapaalla sivistystyöllä oli suuri merkitys aikuisten perustaitojen vahvistamisessa. Järjestöjen organisoima opintotoiminta oli konkreettista yhdessä opiskelua ja vertaisten tukea oppimiselle. Järjestöt tarjoavat edelleen monipuolisen ja toiminnallisen oppimisympäristön, jolla on merkitystä perustaitojen vahvistamisessa.
Siviksen jäsenjärjestöt koskettavat toiminnallaan yli miljoona suomalaista. Jäsenistössään ja toiminnassaan järjestöt tavoittavat paljon aikuisia, jotka kaipaavat tukea luku-, numero- tai digitaaliset perustaitojen vahvistamisessa. Koulutus, vertaisoppiminen ja vapaaehtoistoiminta tarjoavat oppimisen ja taitojen harjoitteluun monipuolisesti mahdollisuuksia.
Toiminnan kehittämisen ja käynnistämisen tueksi Siviksessä tuotetaan yhdessä järjestöjen kanssa konkreettisia ja kokeiltuja malleja perustaitojen oppimiseen ja vahvistamiseen. Tuore digitaalisten perustaitojen vertaisoppimistoiminta on avoimesti tarjolla käyttöön otettavaksi järjestöissä. Ensi vuonna mallia haetaan Iso-Britanniasta yhdessä mm. Setlementin kanssa. Kotoutumista tukevan kielikoulutuksen kokeilussa Pohjois-Karjalassa toimivat aktiivisesti esimerkiksi Luontokuvaajat, Punainen Risti, Joensuun seudun erilaiset oppijat ja Martat.
Järjestöjen koulutuksen ja toiminnan kautta syntyvä osaaminen kannattaa myös näyttää. Osaamismerkillä on arvoa työnhaussa tai muissa opinnoissa. Erityisen avokkaaksi järjestössä hankittu osaaminen ja perustaitojen hallinnan osoittaminen osaamismerkillä tulee silloin, kun CV ei muutoin pullistele tutkinnoista ja muista formaalin koulutuksen tai työelämän suoritteista. Tärkeintä on kuitenkin merkitys oppijalle itselleen. Osaamismerkki on voimaannuttava osoitus uuden taidon tai osaamiskokonaisuuden saavuttamisesta.
Vuoden viimeisessä SivisNYTissä toivomme myös lukijoiltamme arvokasta palautetta. Kiitos, että kerrot, miten SivisNYT sinua palvelee ja mitä toivot meiltä jatkossa.
Siviksen joulukalenterin luukuista avautuu näkymä sivisläisten ja Siviksen jäsenjärjestöjen arkeen ja juhlaan. Joka aamu uusi luukku avautuu Siviksen verkkosivuilla ja Facebookissa. Käyhän kurkkaamassa!
Hyvää joulunodotusta,
Marita Salo
