SivisNyt logo

SivisNyt uudistui

Tutustu uuteen sivustoon >

Mistä on järjestöjen työhyvinvointi tehty?

ti 27. helmikuuta 2018 11.06.00

Työhyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat järjestökentällä akuutteja monesta syystä. Työ kolmannella sektorilla on usein merkityksellistä ja vaihtelevaa, mutta myös ennakoimatonta ja kuormittavaa. Järjestöissä onkin tarve löytää ja vahvistaa uudenlaisia käytäntöjä työyhteisöjen tukemiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen.

”Järjestötyö koetaan merkitykselliseksi, koska sen toiminta-ajatus tulee lähelle ihmistä”. Näin uskoo järjestökentän työelämän laatua tutkinut Esa Jokinen Tampereen yliopistosta. Tätä työnimun pohjaa nakertavat järjestökentällä kuitenkin määräaikaisuuksien lisääntyminen ja työajan riittämättömyys. Yksinkertaisia täsmälääkkeitä Jokisella ei tilanteeseen ole.

– Järjestöissä tiedostetaan esimerkiksi henkilöstön yhteisen kehittämisen tärkeys, mutta aika ei tahdo riittää siihen etenkin, kun järjestöjohto joutuu laittamaan paljon panoksia kumppanuustyöhön ja ulkoisiin verkostoihin.

– Kolmannen sektorin toimijat eivät kuitenkaan ole tämän haasteen kanssa yksin, vaan se kohdistuu myös moniin muihin toimijoihin. Työssä auttaa alkuun, kun tiedostaa asian laajuuden.

Järjestötyö vaatii silmää rakenteelle

Jokisen järjestökentän työelämänlaatua koskeneessa selvityksessä nuoret, 31–40-vuotiaat työntekijät kokivat työelämän laadun kaikkein heikommaksi. Tutkimustulos saattaa heijastella työn vaativuutta ja oman urakehityksen odotuksia.

– Järjestötyön vaativuus saattaa paljastua vasta työkokemuksen kerryttyä. Kolmannella sektorilla työn puitteita pitää rakentaa samalla, kun sitä tekee, Jokinen linjaa.

– Nykytyöelämän pirstaleisuus taas aiheuttaa sen, ettei urakehitys lähde välttämättä lineaariseen nousukiitoon, vaan työntekijät keskittyvät ehkä enemmänkin asioihin, jotka heitä kiinnostavat.

Mitkä voisivat olla sitten keinoja tukea erityisesti nuoria, kolmannen sektorin työntekijöitä? Jokinen haastaa järjestökenttää tarttumaan ajankohtaisiin tutkimustuloksiin.

– Jäävätkö tutkimustulokset ja niiden pohjalta pidetyt puheenvuorot seminaariestradille? Tarkoitushan on, että teemat otettaisiin mukaan ja niistä nimenomaan keskusteltaisiin yhdessä.

Euroopan paras työelämä ei ole vain unelma

Opintokeskus Siviksessä työnhyvinvointikysymyksiin sukeltanut asiantuntija Heidi Ristolainen uskoo, että toimivilla rakenteilla ja verkostoilla järjestötyöpaikoille on mahdollista luoda Euroopan parasta työelämää.

– Selkeä toimenkuva, omasta osaamisesta huolehtiminen, työyhteisön ja verkostojen tuki sekä mahdollisuus joustaviin työaikoihin vähentävät selvästi työn kuormitusta, Ristolainen listaa.

Näitä teemoja lähestytään tutkimustiedon ja esimerkkien kautta myös Siviksen toteuttamalla Työhyvinvointi-sivustolla. Sivusto syntyi osana kesällä 2017 päättynyttä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä -hanketta.

– Sivusto on tarkoitettu kaikille työyhteisön kehittämisestä kiinnostuneille erikokoisten järjestöjen toimijoille. Siellä käydään läpi järjestötyön erityispiirteitä, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin ja esitellään ideoita ja vinkkejä työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Aihetta ei olla hautaamassa Siviksessä myöskään vastaisuudessa.

– Opintokeskus pitää yllä keskeistä työhyvinvointi-teemaa tuomalla SoteNavi-hankkeeseen järjestönäkökulmaa ja osallistumalla myös erilaisiin verkostoihin, Ristolainen jatkaa.


Teksti: Marinella Ruutu

Kuvat: Anu Törrö

Tutkija Esa Jokista haastateltiin Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä -hankkeen päätöseminaarissa kesäkuussa 2017. Alkuperäinen haastattelu (nauhoite) on kuunneltavissa Siviksen YouTube-kanavalla.

Opintokeskus Siviksen Työhyvinvointia järjestötyöpaikoille -sivustolta löytyy tietoa ja ideoita työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi erikokoisten järjestöjen toimijoille. Käy tutustumassa!