Tulevaisuuden näkymiä loskan keskeltä

ti 12. joulukuuta 2017 11.39.00

Slush (suomeksi loska) on ympäri maailman tunnettu tapahtuma, jossa kasvuyritykset ja rahoittajat kohtaavat. Se kerää huomiota ympäri maailmaa ja toimii laajalti vapaaehtoistyön voimin. Yli 2000 vapaaehtoista tekee töitä tapahtumien vuoksi, joita järjestetään nykyisin ympäri maailmaa. Tärkein ja suurin tapahtuma on kuitenkin aina Suomessa loskaisimpaan ja synkimpään aikaan. Kävin tutustumassa tähän kaksipäiväiseen tapahtumaan ja vilkaisemassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Vaikka ainoa pysyvä asia maailmassa on muutos, ja kaikki sukupolvet ovat olleet muutoksen kourissa, tuntuu nyt olevan lähellä todellinen mullistus. Slushissa muun muassa esiteltiin, miten Internet on palaamassa lohkoketju-teknologian avulla keskittämättömäksi ympäristöksi. Pois siis Facebookin, Googlen ja valtioiden valvonnan alta. Bitcoin ja muut kryptovaluutat muuttavat kaupankäyntiä ja rahansiirtoa suuntaan, jossa välikäsiä ei välttämättä enää tarvita. Halutut siirrot kulkisivat suoraan ihmiseltä toiselle. Laitteet alkavat (lopultakin) keskustella keskenään ja tietojen syöttäminen palvelusta ja laitteesta toiseen vähenee. Koneälyn kontolle voidaan uskoa jopa tutkimuksen tekeminen esimerkiksi lääketieteen saralla. Robotit jatkavat suuren teollistumisen jalanjäljillä, siirtämällä työtä koneille.

Slushissa ei pelotella tai maalailla maailmanloppua robottien käsissä. Kaikki teknologia on otettava käyttöön, mikäli haluamme esimerkiksi hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutusta. Tästä puhui Al Gore jo avauspuheessaan. Ikävä kyllä teknologian edistyminen aiheuttaa usein vastarintaa ja huolestumista, paitsi tietenkin nuorissa. Vaikuttaa siltä, että syntymähetkellämme oleva teknologia nähdään tavallisena (onko esimerkiksi kynä teknologiaa?). Kun olemme nuoria ja kokeilunhaluisia, koemme nuoruudessamme keksityt asiat innovatiivisina ja jännittävinä. Lopulta keski-ikäisenä toteamme silloin kehitetyn uuden teknologian olevan ’liian pitkällä’ ja ’vaarallista’. Onneksi rajoja rikkovalle keksijäkansalle on tämä oma tapahtuma. Sen vuoksi tämän vuoden slogan olikin ”Nothing normal ever changed a damn thing”, eli vapaasti käännettynä ”Mikään normaali ei koskaan muuttanut yhtikäs mitään”.

Seuraava suuri muutos, joka on jo käynnissä, on robotisaatio ja tekoälyn arkipäiväistyminen. Robotit ja tekoälyt tulevat tekemään samaa, mitä kaikki teknologia tähän saakka: vapauttamaan ihmisiä erilaisista töistä. Tällä kertaa muutos tulee kuitenkin olemaan niin suuri, että se mullistaa lähes kaikkien elämän. Koneäly pystyy oppimaan ja soveltamaan paljon ihmismieltä tehokkaammin. Viime viikolla uutisoitiin Googlen AlphaZeron voittaneen shakin mestarin. Tietokonehan voitti ihmisen jo 20 vuotta sitten, mutta tällä kertaa tietokone oppi säännöt ja strategiat täysin itse. Tämän vuoksi laitteille voidaan antaa tehtäviä useilla eri aloilla. Ne eivät pelkästään opi nopeammin, vaan myös jakavat tiedon muille vastaaville laitteille hetkessä.

Monien huolenaiheena on tietenkin työpaikkojen siirtyminen roboteille. Toisesta näkökulmasta katsottuna laitteet vaan jatkavat 1800-luvulla alkanutta teollista vallankumousta, eli työn siirtämistä ihmisiltä laitteille. Aina ihmiskunnan historiassa on kadonnut ammatteja ja tullut uusia tilalle. Kun näin tapahtuu pian meille, se jättää uutta vapaa-aikaa. Slushissa tätä pohdittiin kuluttamisen ja itseilmaisun näkökulmasta – mitä kaikkea meille voidaan nyt myydä. Itse näen tässä kuitenkin mahdollisuuden järjestöille lisätä toimintaansa: uusia vapaaehtoisia ja osallistujia tapahtumiin, kun työ vie ihmisiltä vähemmän aikaa kuin aiemmin.


Teksti: Jarmo Siira

Kuva: Jarmo Siira