SivisNyt logo

SivisNyt uudistui

Tutustu uuteen sivustoon >

Karjalaista kulttuuria opitaan ja vaalitaan ylisukupolvisesti

ti 7. marraskuuta 2017 12.50.00

Leikkejä, loruja, tanssia, perinneruokia ja -pukuja ilolla ja ylpeydellä toteutettuna. Näistä aineksista rakentuvat Karjalaisen Nuorisoliiton toiminnan kulmakivet, joita vaalitaan, elävöitetään ja tuunataan tähän päivään kansantanssi-, ruokaperinne-, tuunaus- ja ompelukoulutuksissa sekä lukuisissa kulttuuritapahtumissa.

– Toteutimme viime vuonna yhteistyössä 27 jäsenseuramme kanssa lähes 500 tuntia kulttuurikoulutuksia, toiminnanjohtaja Hilu Toivonen-Alastalo laskee.

Valtakunnallisesti toimivan, 37-vuotiaan liiton suurin harrastajajoukko ovat kansantanssijat, joille tarjotaan esimerkiksi ohjaajakoulutusta ja ohjelmistokursseja.

– Meitä voi siis hyvästä syystä luonnehtia myös karjalaisen kansantanssin asiantuntijajärjestöksi. Esimerkiksi lokakuun Hulivili-kurssi kutsui harrastajia treenaamaan Suomessa aiemmin julkaisemattomia, rajantakaisesta Karjalasta peräisin olevia kansantansseja, Toivonen-Alastalo taustoittaa.

Piirissä pyörivät vunukat ja mummot

Toivonen-Alastalo hymyilee Koko Suomi leipoo-ohjelman nostattamalle ”piirakkagatelle”. Intohimoisia leipureita löytyy myös liiton piiristä, mutta sen ruokakursseilla ja piirakkapajoissa rypytetään kaikkea muuta kuin otsa kurtussa.

– Lähes jokaisessa tapahtumassamme mummot ja vunukat leipovat piirakoita rinta rinnan, jos vain uuni on käden ulottuvilla. Tämä esimerkki paljastaa myös liiton kulttuurikoulutusten ominaispiirteen, joka on ylisukupolvisuus.

– Pyydämme piirakkapajoihin usein opettajia paikallisesta karjalaisseurasta. Tällöin perinnetaidot omaksutaan sukupolvien välisessä kanssakäymisessä eikä niinkään perinteisen opetuksen kautta, Toivonen-Alastalo huomauttaa.

– Parasta kulttuurijärjestöissä on mielestäni juuri yhdessä tekeminen ja oppiminen.

Perinne ei pölyty, kun se tuunataan tähän päivään

Vielä ennen vuodenvaihdetta karjalaisuuden ilosanomaa viedään eteenpäin esimerkiksi Feresikurssilla, jossa ommellaan perinteinen karjalaisnaisen puku.

– Uskon, että kansallispukupukeutuminen on tulossa isosta ja varsinkin ns. ”sekakäyttö” eli vaikkapa puvun liivin yhdistäminen pikkumustaan, Toivonen-Alastalo ennustaa.

Muutama vuosi sitten liitto lanseerasi isosti tunnukset #TuunaaMunPerinne.

– Hästäg on jatkanut elämäänsä tiiviin kampanjavuoden jälkeen, ja esimerkiksi Instagram-postaukset kertovat, kuinka karjalainen perinne elää meissä jäsenissä edelleen yksilöllisen matkamme varrella.

Liitossa uskotaan, että kun kansallispukujen raidat näkyvät arjessa, muutkin huomaavat, kuinka hieno kulttuurinen traditio Suomessa on.  
Toivonen-Alastalon mukaan meillä on kuitenkin vielä paljon parannettavaa sen esille nostamisessa.

– Vaatekaupoista löytyy kyllä meksikolaista perinnekirjontaa, mutta entä suomalaista, hän kysyy.

Karjalasta kajahtaa

Kaikki Karjalaisen Nuorisoliiton kulttuurikoulutukset toteutetaan Opintokeskus Siviksen taloudellisen tuen turvin. Tuki antaa raamit liiton vuosittaiselle opetustuntimäärälle, joka jaetaan tasapuolisesti sen jäsenseurojen kesken.

– Yhteistyö on mahdollistanut myös jäsenjärjestöjen hallintoa keventäneen kehittämistyön, johon kahden palkatun työntekijän organisaatiollamme ei muuten olisi ollut resursseja, Toivonen-Alastalo kiittää.

Opetus- ja kulttuuriministeriö siirsi hetki sitten noin 2 000 jäsenen Karjalaisen Nuorisoliiton nuorisojärjestöjen kategoriasta nuorisotyötä tekevien järjestöjen joukkoon. Tämä hienoinen statusmuutos merkitsee sitä, että nyt myös kaikki yli 30-vuotiaat voivat olla virallisesti liiton jäseniä.

– Jatkossa olemme vahvemmin kaikenikäisten karjalainen kulttuurijärjestö. Toimintaamme kasvetaan kuitenkin usein sisään jo lapsuudessa ja nuoruudessa, Toivonen-Alastalo huomauttaa.

Karjalaisuus elää, uudistuu ja voi hyvin.


Teksti: Marinella Ruutu

Kuvat: Magdalena Kosova

Tiesitkö:

  • Kulttuuri on keskiössä seuraavissa Siviksen jäsenjärjestöissä: Kalevalaisten Naisten Liitossa, Karjalaisessa Nuorisoliitossa, Karjalan Liitossa, Sulasolissa ja Suomalaisen Kansantanssin Ystävissä.
  • Kulttuurikoulutuksia järjestävät myös muut Siviksen jäsenjärjestöt, kuten Kriittinen Korkeakoulu, Martat ja Taitojärjestö.
  • Jäsenjärjestöt ja Opintokeskus Sivis toteuttivat vuoden 2016 aikana yhteensä 895 opintojaksoa kulttuurikoulutusta esimerkiksi kädentaidoista, taiteidentutkimuksesta, musiikista, kirjallisuudesta, teatterista ja tanssista.
  • Kokonaisluvussa ovat mukana myös Siviksen puhetta ja musiikkia yhdistävät Tuokio-klubitilaisuudet.
  • Jäsenjärjestöistä kulttuurikoulutusta toteutti eniten Sulasol, joka on yksi Suomen suurimmista harrastajamusiikkijärjestöistä.