Asiantuntija avaa: Kansainvälisyys tekee hyvää järjestötyössä

to 20. huhtikuuta 2017 09.59.00

Vanhan kliseen mukaan matkailu avartaa, on kyse sitten konkreettisesta tai pään sisäisestä maisemanvaihdoksesta. Kansainvälinen yhteistyö on matka, jonka varrelta löytyy uusia näkökulmia, intomielisiä kumppaneita sekä vaikuttamisen edelläkävijöinä kulkevia verkostoja. Sähköiset työkalut mahdollistavat antoisan yhteistyön myös ilman matkustamista.

Järjestössä kansainvälistyminen ei ole itsetarkoitus, vaan keino saavuttaa tavoitteita. Parhaimmillaan se toimii kuten muukin verkostoituminen: eniten iloa tuottaa, kun tavoitteet ovat yhtenevät, pelisäännöt sovitut ja kaikki osapuolet sekä antavat että saavat siitä jotakin.

Hankesivustolla voi treffata potentiaalisia kumppaneita

Kaikki lähtee ideasta. Opintokeskus Siviksessä olemme halunneet kehittää esimerkiksi osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palveluita ja tulevaisuustyötä. Olemme työskennelleet näiden asioiden parissa jo pitkään, mutta silti koemme, että muuallakin puhaltaa virkistäviä tuulia.

Pääsimme alkuun käyttämällä Euroopan Unionin kumppanihakutyökaluja. Tutustuimme hankeohjelmiin ja lähdimme rohkeasti etsimään kumppaneita lähettämällä sivustoille hanketreffi-ilmoituksen. Olemme olleet onnekkaita, sillä lukuisten kiinnostuneiden joukosta löysimme luotettavia ja mukavia hankekumppaneita, joiden kanssa yhteistyö on vakiintunut.

Tapamme lähteä rakentamaan verkostoa saattaa vaikuttaa uhkarohkealta, koska emme olleet tavanneet suurinta osaa kumppaneistamme etukäteen. Muita keinoja verkostoitua ovat esimerkiksi oman alan pohjoismaiseen tai eurooppalaiseen kattojärjestöön tutustuminen tai jäsenten olemassa olevien kontaktien hyödyntäminen. Harvoin olen kuitenkaan kuullut kenenkään harmittelevan sitä, että tuli otettua yhteyttä kiinnostavaan, mutta tuntemattomaan organisaatioon, koska yhteistyö on useimmiten antoisaa!

Suomessakin voi kansainvälistyä, ja some auttaa

Myös Suomessa voi kansainvälistyä hakeutumalla kotimaisiin verkostoihin, jotka tekevät kansainvälistä yhteistyötä. Siviksellä on kokemusta esimerkiksi Itämeren kansalaisjärjestöverkostosta.

Tavoitteellisen kumppanihaun lisäksi kansainvälisiä verkostoja voi syntyä sosiaalisessa mediassa. Erääseen pohjoismaiseen hankkeeseen pääsimme mukaan jakamalla Twitterissä ahkerasti kokemuksiamme osaamismerkkien kehittämisestä.

Sosiaalisessa mediassa kannattaa mennä rohkeasti mukaan ryhmiin ja keskusteluihin.

Kokemusten vaihto kannattaa

Järjestötoiminnan ja vapaaehtoistyön periaatteet ovat kaikkialla samanlaiset, mutta joka maassa niihin liittyy omia kulttuurisia ja poliittisia vivahteita. Minulle on ollut järkytys havaita, kuinka byrokraattiselta suomalainen yhdistystoiminta näyttää maailmalla, ja se on tehnyt minusta innokkaan hallinnon keventämisen kannattajan!

Monissa EU:n jäsenmaissa vapaaehtoistoiminta kehittyy yhä nopeasti. Esimerkiksi Puolassa on paljon sosiaalisessa mediassa järjestäytyvää pop up -vapaaehtoistoimintaa, josta voisimme ammentaa uusia ideoita. Toisaalta Portugalissa osaamisen tunnistamista on kehitetty voimakkaasti ja olemme saaneet sieltä esimerkkejä siihen, miten opiskelijaa voidaan rohkaista kertomaan osaamisestaan.

Tietoa löytyy verkostakin, mutta oppiakseen, miten jokin asia toimii, on hyvä kohdata ideoiden vaihdon merkeissä. Sen ei aina tarvitse tapahtua vain hankkeen yhteydessä, vaan helpoimmillaan ajatuksia voi jakaa Skype-palaverissa.

Myös ns. kotikansainvälistyminen kannattaa. Jos teillä on kansainvälisiä vieraita, kutsukaa työntekijöiden lisäksi myös vapaaehtoisia tapaamaan heitä, tai kutsukaa järjestöönne vaikka vapaaehtoinen Euroopan vapaaehtoispalvelu EVS:n kautta. Verkostoitumisen on hyvä hyödyttää monia ihmisiä.

Ole rohkea!

Kansainvälinen yhteistyö kuulostaa vaikeasti lähestyttävältä, mutta suureksi osaksi se on arkista puuhaa koulutusmateriaalien ja kokousjärjestelyjen parissa. Työ vaatii avoimuutta, mutta järjestö- ja aikuiskoulutusalalla ihmisten innokkuus ja epämuodollinen asenne ovat imaisseet ainakin meidät antoisalle retkelle.

Suomalaisten on usein sanottu arkailevan kielitaitoaan, mutta rohkaisen lähtemään mukaan: kielitaitomme riittää erinomaisesti! Myös järjestössä vaaditaan ripaus rohkeutta. Kun työntekijä palaa maailmalta uusien ideoiden kanssa, joutuu organisaation avoimuus testiin: miten innostus ja uudet ideat saadaan nopeasti rikastuttamaan omaa toimintaamme?

Oma rohkeutemme on yhteistyön myötä kasvanut. Siviksen edustajat ovat saaneet jakaa kansainvälisten hankkeiden oppeja useassa paikassa ja olemme uskaltaneet tarttua tilaisuuteen. Saamme edistettyä vapaata sivistystyötä ja järjestötoimintaa entistä paremmin.

Mihin sinun järjestösi haluaa vaikuttaa, ja miten voisitte tehdä sitä paremmin kansainvälisen yhteistyön avulla?


Teksti: Marion Fields

Kuva: Jarmo Siira