Järjestöt, ottakaa yhteinen digiloikka

ke 15. maaliskuuta 2017 09.58.00

Suomen Latu sähköisti kursseja, lehtiä ja palveluja. Kehittämiskonsultti kannustaa järjestöjä digitaaliseen yhteistyöhön

Täydellinen hiihtokeli: auringonpaiste vilkkuu puiden lomasta, kun hiihtovalmentaja Simo-Viljami Ojanen lykkii rennosti sauvojaan lumeen. Ojanen esittelee hiihtotekniikoita, muun muassa Mogren- ja Wassberg- tyylit.

Näyttää helpolta – ainakin näin tietokoneen ruudulla. Olen kaukana kimmeltävistä keväthangista, koska katselen Ojasen opetusvideoita Suomen Ladun Kaikki hiihdosta –sivustolla. Kyseessä on digitaalinen hiihtämisen tietopankki, joka on verkossa kaiken suksikansan käytettävissä.

Hiihtosivusto on yksi esimerkki Suomen Ladun digitaalisista palveluista. Järjestö uusi strategiansa viime vuonna ja nosti digitaalisuuden sekä verkkopalvelut yhdeksi kärjeksi.

– Tarvitsemme uusia liikuttamiskanavia, jotta tavoitamme kaikenikäisiä suomalaisia ja saamme heidät liikkeelle, Suomen Ladun viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könönen sanoo.

Jaa osaamista ja tee kimpassa

Monet järjestöt tuskailevat digitalisoituneen toimintakulttuurin kanssa. Joitakin jopa ahdistaa, kun yhtäkkiä tarvittaisiin digiä, tägiä ja vlogia perustoiminnan oheen.

Kehittämiskonsultti Olli Viljanen Presdom Oy:stä kannustaa järjestöjä yhteistyöhön. Sähköisiä työkaluja voi ottaa haltuun kimpassa esimerkiksi saman alan järjestöjen kanssa. Lisäksi omaa osaamistaan kannattaa jakaa.

– Verkostoyhteistyössä täytyy osata keskittyä omaan osuuteensa, mutta samanaikaisesti on nähtävä kokonaisuus ja verkoston vaikutus. Itsensä johtaminen korostuu, mutta sen oppiminen kannattaa, Viljanen sanoo.

Verkkokurssi toimi, sovellus ei

Suomen Ladussa digitalisaatiota otettiin haltuun siirtämällä osa palveluista verkkoon, esimerkiksi muutamia kursseja. Niistä talviuinnin verkkokurssi yllätti suosiollaan: digiuinti on kerännyt jo 44 osallistujaa.

Liikuttaja-lehti muuttui painetusta sähköiseksi jo viime vuoden alussa. Latu ja polku –lehdelle on tulossa verkkolehti printin rinnalle. Sähköinen yhdistyspalvelu otetaan käyttöön lähiviikkoina.

Suomen Ladun jäsenten keski-ikä on 52 vuotta. Jatkuvuuden vuoksi on olennaista, että myös nuoremmat liikunnan harrastajat löytävät järjestön. Siksi digitaalisten kanavien hyödyntäminen nähdään tärkeänä.

– Olemme saaneet paljon hyvää palautetta sähköisistä kanavista. Toki osa jäsenistä toivoisi yhä paperisia tiedotteita, Könönen sanoo.

Kaikkea ei kannatakaan tehdä digitaalisesti. Vaikka talviuinnin verkkokurssi on ollut suosittu, saman aiheen mobiilisovellus ei.

– Olemme huomanneet, että kaikki digihärpäkkeet eivät mene läpi. Täytyy olla tolkkua, jotta tavoitamme sekä nykyisiä että uusia jäseniä, Könönen toteaa.

Järjestöillä etulyöntiasema digimarkkinoilla

Kehittämiskonsultti Olli Viljasen mukaan järjestöt ovat digitalisaatiossa etulyöntiasemassa. Valtti on toiminnan merkityksellisyys. Kun työllä on jo valmiiksi yhteiskunnallinen arvo, on helppo houkutella uusia toimijoita.

– Ratkaisevaa on järjestöjen välittämä viesti ja sen kiinnostavuus. Miten hyvin järjestö pystyy viestimään toimintansa vaikuttavuudesta? Miten järjestön toiminta lisää yhteiskunnan hyvinvointia? Viljanen vinkkaa.

Viestin tavoittavuus on toinen haaste. Digitaalisuus on hajottanut yleisön ja eri kanavat tavoittavat eri osia kohderyhmistä. Lisäksi verkko on täynnä viestejä, jotka vanhentuvat hetkessä.

– Mutta jos viesti koetaan kiinnostavaksi, se nousee verkossa ja verkostoissa lentoon. Silloin ihmiset innostuvat ja jakavat viestiä eteenpäin, Viljanen sanoo.


Lue lisää järjestöjen digitalisaatiosta: Uudet tavat ja digitalisaatio auttavat hiipuvaa järjestöä (SivisNYT helmikuu 2017)


Teksti: Tia Yliskylä

Kuvat: Olli Viljanen ja Suomen Latu

 

Digitalisaatio kiinnostaa järjestöjä - puheenjohtajien seminaarissa vinkkejä ja verkostoitumista

  • Opintokeskus Sivis ja Soste järjestävät 21.-22.4. järjestöjen luottamusjohdolle seminaarin, jonka keskeisenä teemana on järjestöjen digitalisaatio. Ilmoittaudu Seminaariin täällä.