Jargonista järjestömeemeihin – Heidi Korvan vinkit vaikuttavaan hankeviestintään

ke 15. maaliskuuta 2017 09.52.00

news picture

Kokeneet hankeviestijät hiljenevät hetkeksi, kun viestintäammattilainen Heidi Korva pyytää hanveviestintäkoulutuksen osallistujia tiivistämään hankkeensa tavoitteet kompaktiksi hissipuheeksi.

Muutamalla on jo valmiina oivallinen hissipuhe, mutta useimmat epäröivät hieman. Oman viestin tiivistäminen selkeäkieliseen ja ymmärrettävään muotoon ei olekaan aivan niin helppoa kuin kuvittelisi. Juuri siksi Taito-hankkeiden edustajat istuvat kuuntelemassa järjestöviestintään erikoistuneen Korvan koulutusta siitä, miten viestiä omasta hankkeesta tehokkaasti.

Määrittele selkeä kohderyhmä ja tavoite

- Yksi yleisimmistä sudenkuopista on se, että kaikille kohderyhmille viestitään tasapaksusti, samalla hallinnollisella tavalla ja informaatio edellä, Korva arvioi. Pahimmillaan hankeviestintä viestintä viliseekin juuri kuivakkaa hankejargonia, jota asiaan vihkiytymättömän on mahdoton sisäistää.

Viestinnän vaikuttavuuden kannalta on tärkeää osatata muotoilla viesti ja valita viestintäalusta kohderyhmän ja tavoitteen mukaan. Esimerkiksi Taito-hankkeissa, jotka keskittyvät aikuisten perustaitojen, eli luku-, kirjotus- ja digitaitojen parantamiseen, on haasteena, että kohderyhmä ei ole välttämättä aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Silloin viestinnässä voi toimia Twitteriä paremmin vaikka kaupan ilmoitustaulu

Korva nostaa esiin myös, että suomalaiset saattavat turhan vaatimattomasti ajattelella, että hyvin tehty työ puhuu puolestaan. Näin ei ole, vaan tuloksista pitää myös viestiä. Ilman vaikuttavaa viestintää hankkeessa saavutetut onnistumiset ja hyvät käytännöt eivät pääse leviämään. Korva rohkaisee kertomaan kuulumisia myös matkan varrelta, sillä ihmiset ovat tottuneet etsimään ajankohtaisia tietoja Facebook-seinältä ja verkkosivuilta.

Informaatiotulvassa erottuminen on haastavaa, ja vaatii rohkeutta tehdä asioita toisin kuin kaikki muut.

- Järjestökentällä ollaan turhan vaatimattomia omista onnistumisista. Elämme myös niin omissa kuplissamme, että on helppo ajatella, että johan tästä on kaksi kertaa viestitty, kaikkihan tästä tietävät – ja muistavat vielä kolmen vuoden kuluttua. Ikävä kyllä se ei ole niin, Korva nauraa, ja lisää:

- Tämä ei tosi koske pelkkiä järjestöjä!

Visioi, verkostoidu ja viesti tehokkaasti

Onnistunut viestintä vaatii ennen kaikkea kristallinkirkasta visiota: miksi seison juuri tämän asian takana, mitä haluan saada aikaiseksi? Juuri visiota Korva ajoi takaa pyytäessään osallistujia tiivistämään hankkeensa muutamaan virkkeeseen. Toinen kriittinen piste on näkyvyys.

- Verkostot ja yhteistyö ovat tämän tyyppisessä viestinnässä iso vahvuus. Isolla yhteisponnistuksella kerran tai kaksi vuodessa saa usein paljon enemmän näkyvyyttä kuin tasaisella arkiviestinnällä, Korva painottaa.

Monilla pienillä toimijoilla haasteena on nimenomaan se, että vaikka oman hankkeen arkiviestintä osataan ja kohderyhmät tavoitetaan hyvin, puuttuu isojen yhteistyökampanjoiden mukanaan tuoma vaikuttavuus.

Myös viestinnän ja vaikuttavuuden rima kannattaa Korvan mukaan rohkeasti asettaa tarpeeksi korkealle. Jos sitä ei uskalla tehdä, jää monia mahdollisuuksia käyttämättä.
 



Teksti: Anna Holopainen

Kuvat: Jarmo Siira

Heidin vinkit vaikuttavaan viestintään

  1. HANKI HUOMIO. Viestintä on väline tavoitteen saavuttamiseen, ja ensimmäinen askel siihen on vastaanottajan huomion saaminen. Sitä varten on vaikutettava paitsi oikeissa kanavissa, myös oikealla tavalla. Vastaanottaja päättää sekuntin murto-osassa, klikkaako linkin auki vai ei, joten ensivaikutelmalla on suuri merkitys. Onnistuneita sisältöjä yhdistävät usein yllätyksellisyys, kyky reagoida ajankohtaisiin aiheisiin nopeasti sekä huumori. 
  2. HERÄTÄ KIINNOSTUS. Kun vastaanottajan huomio on saatu, täytyy pystyä herättämään tämän kiinnostus. Ylhäältä alaspäin –tiedottamisen aika on ohi! Vastaanottajan tulee saada viestistä jotain itselleen, eikä eri kohderyhmille ei voi siksi viestiä samalla tavalla. Jotta kiinnostuksen herättämisessä onnistuisi, onkin tärkeää määritellä ja tuntea kohderyhmänsä hyvin.
  3. JÄÄ MIELEEN. Millainen viesti jää mieleen? Ei ainakaan sellainen, jota vastanottaja ei ymmärrä. Korva suosittelee hevaamaan hallintokielen ja vääntämään sen sijaan viestin rautalangasta. Viesti jää mieleen, jos se herättää tunteita, ja parhaiten se onnistuu tuomalla esiin ihmisten tarinoita, joihin vastaanottajan on mahdollista samaistua.
  4. AKTIVOI TOIMINTAAN. Moni toimii mielellään itselleen tärkeän asian puolesta – kenet sinä voisit valjastaa mukaan? Kun peruspaketti on kunnossa, eli viesti saa vastaanottajan huomion, herättää kiinnostuksen ja jää mieleen, on vastaanottaja suurempi todennäköisyys saada houkuteltua toimimaan.