Digitaidot ovat modernin työelämän perustaitoja

ke 15. maaliskuuta 2017 09.53.00

TE-toimistossa asiointi, pankkipalvelut, työnhaku, vuokra-asunnon hankkiminen...

- Lähes kaikki palvelut ovat nykyään digitaalisia, muistuttaa Osallisena verkossa -projektin projektipäällikkö Marianne Seppä. Osalla aikuisista maahanmuuttajista on merkittäviä puutteita perustaidoissa, kuten luku- ja kirjoitustaidoissa sekä tieto- ja viestintätekniikkataidoissa. Juuri digitaitojen puutteeseen projekti pyrkii vastaamaan kehittämällä erilaisia toimintamalleja.

Digitaidoilla pysyvämmin työelämään

Maahanmuuttajat eivät ole suinkaan ainoa ryhmä, jolla on puutteita perusdigitaidoissa. Parin vuoden takaisen OECD:n tutkimuksen mukaan puutteita on jopa kolmanneksella Suomen työikäisestä väestöstä. Päivitystä taitoihin saattaa kaivata esimerkiksi pitkän työttömyysjakson jälkeen. Taustasta riippumatta työikäisten tietoteknisten taitojen puute on ongelma, sillä perustaidot luovat pohjan elinikäiselle oppimiselle ja muutoksiin sopeutumiselle.

Henkilön digitaidot ovat heikot silloin, kun hän ei esimerkiksi pysty hakemaan työ- tai koulutuspaikkaa, koska ei osaa käyttää sähköisiä lomakkeita tai sähköpostia. Riittävillä digitaidoilla puolestaan pystyy hakemaan koulutukseen tai töihin, mutta Opintokeskus Siviksen asiantuntija Minna Pesosen mukaan myös viestimään verkkoa käyttäen muutenkin kuin sähköpostitse sekä tunnistautumaan sähköisesti eri palveluihin. Myös tiedonhakutaitojen hallitseminen kuuluu riittäviin digitaalisiin taitoihin.

Myös Siviksessä on käynnistynyt helmikuussa kaksivuotinen Digipolku töihin -hanke, jota Pesonen koordinoi. Hankkeen pääkohderyhmänä ovat suomen kieltä osaavat maahanmuuttajat, joilla on heikot digitaaliset taidot, mutta toimintaan ovat tervetulleita myös heikot digitaidot omaavat kantasuomalaiset.

Molemmat hankkeet kuuluvat Opetus- ja kulttuuriministeriön alaiseen Taito-ohjelmaan, jossa keskitytään aikuisväestön perustaitojen (numero-, luku- ja ICT-taidot) kehittämiseen sekä pysyvien koulutusratkaisujen toteuttamiseen.

- Uusi juttu Siviksen näkökulmasta on se, että hanketta tehdään tiiviisti ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa, mutta digitaitojen oppiminen tapahtuu yhdistyksissä toimivissa vertaisryhmissä. Näin hankkeen aikana voidaan tarjota maahanmuuttajille heidän tarvitsemiaan taitoja, kertoo hankkeen projektipäällikkönä toimiva Pesonen.

Verkostojen voimaa - myös uudet kumppanit tervetulleita

Molempien hankkeiden yksi keskeinen voimavara ovat laajat verkostot ja erityisosaamistaan hankkeeseen tuovat yhteistyökumppanit.

Esimerkiksi Digipolku töihin -hankkeessa Seinäjoen Koulutuskuntayhtymän tehtävänä hankkeessa on määritellä digitaaliset taidot ja osaamiset, joita työelämässä ja ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan. Siviksellä on puolestaan digitaitojen kouluttamisesta pitkä kokemus.

– Toiveissa on saada vielä lisää yhteistyökumppaneita, Digipolku töihin -hankkeen Minna Pesonen toteaa.

Digipolku töihin -hanke hyödyttää myös toteuttajaverkostoaan, sillä ammatillisen koulutuksen toimijat ja järjestöt oppivat sen aikana toisiltaan. – Järjestötyössä syntyvä osaaminen saadaan näkyviin myös ammatillisen koulutuksen kentälle, Pesonen iloitsee. Merkityksellisyyttä tuo myös se, että maahanmuuttajat sitoutetaan yhteiskuntaan nimenomaan järjestötoiminnalla.

– Sivis on ollut kiinnostunut kantamaan kortensa kekoon maahanmuuttajien auttamiseksi. Nyt on konkreettisesti päästy vauhtiin.

Vertaisohjauksella hyviä tuloksia

- Tavoitteemme on kehittää toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien digitaitojen parantamiseksi ja lisätä näin heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan ja työllistymismahdollisuuksiaan, kertoo projektipäällikkö Marianne Seppä kolmivuotisen Osallisena verkossa -projektin tavoitteesta.

Tähän asti Osallisena verkossa -projektissa on muun muassa kartoitettu maahanmuuttajien digitaalisten taitojen osaamista ja kehitystarpeita sekä luotu kehittämismalleja. Kolmas ja viimeinen vuosi painottuu vertaisohjausmallin kehittämiseen. Malleja on kehitetty ja pilotoitu maahanmuuttajien kanssa, ja myös niiden toimivuutta tullaan arvioimaan yhdessä kohderyhmän kanssa.

- Dialoginen kehittäminen on alusta asti ollut koko projektin lähtökohta. Maahanmuuttajilta on saatu korvaamatonta kokemusasiantuntijapalautetta siitä, mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät, kertoo Seppä hankkeen lähtökohdista. Saman tiukan seulan ovat läpäisseet myös projektin verkkosivuille kerätyt materiaalit.

Myös Digipolku töihin -hankkeen tuloksena syntyy vertaisryhmän koulutusmalli, joka tukee digitaalisten taitojen oppimista. Vertaisohjaajat ovat digitaitojen osaajia, mutta he eivät toimi varsinaisina kouluttajina, vaan ryhmissä toimitaan niissä nousevien tarpeiden ja osaamisen mukaan, kuten vertaisryhmässä kuuluukin. Ohjaajat rekrytoidaan järjestöyhteistyökumppaneiden kautta, sillä heillä on kokemusta ja kontakteja maahanmuuttajiin. Samalla rekrytoidaan myös jäseniä vertaisryhmiin.

Miksi juuri vertaisohjaus? Koska vertaisohjausmalleista on hyviä kokemuksia heikot perustaidot omaavien keskuudessa. Esimerkiksi ENTER ry:n järjestää senioreille digitaitoihin liittyvää vertaisohjausta.

- Kahden hankevuoden aikana ajatus vertaisohjauksen voimasta on vain vahvistunut, kertoo Seppä kokemuksistaan, ja jatkaa:

- Pitää muistaa, että maahanmuuttajissa on paljon myös niitä, jotka selviävät näistä asioista vaivattomasti. Vertaisohjauksessa yhdistyvät matala kynnys ja omakielinen tuki. Jos tiedon jakaakin opettajan sijaan vertainen esimerkiksi Facebook-ryhmässä, se tavoittaa usein kohdeyleisön paljon paremmin.

Matalan kynnyksen digi-intoa

Vuonna 2015 startannut Osallisena verkossa -projekti on jo kantanut hedelmää. Kotoutumiskoulutuksen opettajien opetukseen on pyritty alusta asti ottamaan oppikirjojen ja valkotaulun rinnalle myös tabletteja ja erilaisia sähköisiä oppimisalustoja. Luksian johto näkee toimintamallin edut, mikä mahdollistaa tarvittavat laitehankinnat, ja myös opettajien ajatusmaailmassa on tapahtunut muutoksia.

- Opettajalla voi olla vahva ajatus siitä, että kaikki pitäisi osata täydellisesti, mutta pitää muistaa, että nyt puhutaan digitaalisista perustaidoista, joita kuka tahansa osaa integroida opetukseen, Seppä selittää.

Jokainen osaa käyttää sähköpostia, mutta ei ehkä tule ajatelleeksi, että sitä voisi hyödyntää myös opetuksessa. Osaltaan vertausohjausmallien juurruttaminen madaltaakin ohjaamisen kynnystä, sillä perustaitojen opettajan ei aina tarvitse olla ekspertti. Opettajan tapauksessa apua ohjaukseen voi tarvittaessa kysyä esimerkiksi maahanmuuttajalta, jonka digitaidot ovat hyvät.

Teksti: Anni Piipponen & Anna Holopainen

Kuvat: Réka Aarnos, Jarmo Siira