Uudet tavat ja digitalisaatio auttavat hiipuvaa järjestöä

to 16. helmikuuta 2017 13.55.00

news picture

Talkoot, myyjäiset ja sääntömääräiset syyskokoukset. Makkarat, mokkapalat ja rintamerkit.

Tuttua peruskauraa monessa järjestössä. Perinteinen järjestötoiminta on kuitenkin osittain murroksessa. Monet pitkään toimineet järjestöt ovat huomanneet, että toimintatavat kaipaavat päivitystä jatkuvuuden takaamiseksi.

– Ihmisten toimintalogiikka on muuttumassa. Nyt ollaan digitaalisempia kuin aikaisemmin ja osittain lyhytjänteisempiä kuin aikaisemmin. Ihmiset sitoutuvat yhä tärkeäksi kokemaansa toimintaan, mutta se voi olla lyhytkestoisempaa kuin ennen, sanoo tutkija ja Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen.

Järjestötoiminta ei lopu

Järjestökentän muutos ei Tuuli Kaskisen mukaan tarkoita sitä, että järjestötoiminta olisi loppumassa. Päinvastoin: on paljon uudenlaista toimintaa, joka saa ihmiset innostumaan ja osallistumaan.

Vapaa-aikatutkimusten mukaan suomalaisten järjestö- ja vapaaehtoistyöhön käyttämä aika ei ole merkittävästi laskenut. Sen sijaan kohteet ja tavat ovat muuttuneet. Järjestöön liittymisen ja jäsenenä toimimisen suosio on laskenut. Uudet vapaaehtoistyön tavat ovat kampanjaluonteisia, esimerkiksi rahan lahjoittamista kuukausittain.

Kuluttajamainen asenne on lisääntynyt. Järjestön tarjoamasta palvelusta ollaan valmiita maksamaan, mutta itse toiminnan järjestämisessä ei välttämättä olla mukana.

Silti ihmiset haluavat edelleen vaikuttaa. Saada aikaan ja olla mukana merkittävissä jutuissa.

– Edelleen on tärkeää, että ihmiset kutsuvat muita tärkeäksi pitämiinsä asioihin. Kansalaisjärjestöt eivät koskaan ole syntyneet tyhjästä.

Tuuli Kaskinen korostaa kiitoksen merkitystä. Kannattaa nostaa esiin ihmisiä, jotka ovat käyttäneet aikaansa yhteisten päämäärien eteen.

– Jonkun täytyy sanoa, että kiitos, menipä mahtavasti! Ihmisiin satsaaminen on yhtä tärkeää kuin ennenkin.

Päivitä, kohdenna ja digitalisoidu

Uudistustarve ei ole kaikille järjestöille samanlainen. Osalle digitaalisuus ja ketterät toimintatavat ovat itsestään selviä ja osa perinteisistä järjestöistä pärjää vanhalla konseptilla. Jotkut järjestöt tulevat elinkaarensa päähän.

Muutostarve koskee pääasiassa sellaisia järjestöjä, joiden hiipuvaa tulevaisuutta halutaan elävöittää.  Jatkuvuuden kanssa kamppailevat järjestöt tarvitsevat kolmiosaisen uudistuksen. Siihen kuuluu organisaatiorakenteen uudistaminen, resurssien kohdentaminen ja digitalisaatio.

Monissa järjestöissä ketteryyttä kangistavat vanhanaikaiset liitto-, piiri- ja paikallisyhdistysten mallit. Digitalisaation myötä järjestötyön tekemisen paikat ovat muuttuneet ja siksi organisaatioita kannattaa tuulettaa. Tuuli Kaskinen nostaa hyväksi esimerkiksi 4H-liiton, jossa järjestörakenne päivitettiin poistamalla alueellinen organisaatiotaso kokonaan.

Tämä oli Kaskisen mukaan tärkeää, koska resursseja täytyy keskittää sellaisiin asioihin, joissa järjestö haluaa olla hyvä. Voimavaroja ei kannata ripotella ympäriinsä pieniin toimintoihin, jotka eivät lopulta kehitä järjestöä. Esimerkiksi digitalisaatio- ja kehittämisharppaukset vaativat rohkeaa panostamista.

– Kyse on myös resurssikilpailusta: kohdennetaanko järjestön rajallisia voimavaroja sellaiseen toimintaan, jossa valtaosa nykyisistä jäsenistä on? Vai sellaisen toiminnan kehittämiseen, joka houkuttelisi uusia toimijoita? Aika harvoin nykyiset toimijat ovat valmiita luopumaan omista resursseistaan.

Digitalisaatio on monen järjestön elinehto. Toimintaan täytyy voida osallistua myös sähköisten ja sosiaalisten median kanavien kautta. Tästä on oiva esimerkki SPR:n ja monien paikallisten yhdistysten toiminta pakolaiskriisissä. Ihmiset organisoivat nopeasti Facebook-ryhmiä lahjoitustavaroiden keräämiseen. Sitä kautta toimintaan osallistui monia uusia vapaaehtoisia.

Nuoret mukaan omilla ehdoillaan

Tuuli Kaskinen muistuttaa, että uudet sukupolvet katsovat ilmiöitä aina omasta näkökulmastaan. Vanhojen aktiivijäsenten voi olla haastavaa yrittää nähdä tuttu asia uuden sukupolven silmin.

– Yksi todella keskeinen asia on nuoren polven ottaminen mukaan toimintaan jollakin tavalla. Nuorten toiminta täytyy olla erikseen organisoitua, koska vanhassa toiminnassa pätevät vanhanaikaiset lainalaisuudet.


Teksti: Tia Yliskylä

 

 

 

 

Tuuli Kaskinen

  • Demos Helsinki -ajatushautomon toiminnanjohtaja. Voittoa tavoittelematon organisaatio on erikoistunut muutokseen, tulevaisuudentutkimukseen ja huipputieteen hyödyntämiseen.
  • Kauppatieteiden maisteri.
  • Erikoisaloja ovat kestävät strategiat ja inspiroivien muutospolkujen rakentaminen.
  • Työskennellyt aikaisemmin muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitossa, ympäristöjärjestö Dodossa ja YK-liitossa.
  • Fortum Oyj:n ja OP Oyj:n neuvonantajaryhmien jäsen.