Tukea kouluttamiseen Koulutusosaajan osaamismerkistä

to 16. helmikuuta 2017 13.40.00

Kirsi Ahonen sai marraskuussa 2016 Siviksen Koulutusosaajan osaamismerkin. Työkaluista on ollut iloa Ahosen työssä Suomen Luonnonsuojeluliiton koulutusten kehittämisen parissa.

Vuonna 2013 tuoreen vapaaehtoistyön koordinaattorin ensimmäisiä työtehtäviä oli järjestää piirityöntekijöiden koulutuspäivät. Kokemusta tapahtumatuotannosta kyllä löytyi, mutta koulutusten suunnitteluun Ahonen kaipasi lisäkoulutusta.

Tarpeisiin sopiva koulutus löytyi Siviksen (silloisen OK-Opintokeskuksen) valikoimista, mutta ajatus osaamismerkin suorittamiseen syntyi vasta myöhemmin, paljastaa opintojaksoja vuodesta 2013 suorittanut Ahonen. Koulutusosaajan osaamismerkin Ahonen sai lopulta loppuvuodesta 2016 toisena Suomessa.

- Opintojaksolla suunnittelin paikallistoimintamme virkistyspäivät sisällöstä ja markkinoinnistä lähtien. Suunnitelma meni heti käytäntöön, kiittää Ahonen koulutuksen käytännön näkökulmaa. Ilman opintojaksoa koulutussuunnitelma olisi ollut Ahosen mukaan paljon hatarammalla pohjalla.

Nykyään Ahonen toimii SLL:n sisäisen viestinnän ja koulutuksen asiantuntijana, ja Siviksen opeista on ollut iloa myös nykyisessä työssä. Konkreettisia välineitä Ahonen on saanut esimerkiksi uusien järjestötyöntekijöiden perehdytysten mitoittamiseen ja osaamisen arvioimiseen sekä koulutusten suunnitteluun.

Opintojaksojen myötä vahvistui ennen kaikkea Ahosen oma käsitys sitä, mihin suuntaan oman järjestön koulutusta tulisi kehittää. Myös työkaverien positiivinen palaute on rohkaissut jatkamaan. Nykyään koulutuksissa varataan aikaa asioiden työstämiselle, keskustelulle ja kokemusten vaihtamiselle, eikä tilaisuuksia paukuteta rutiininomaisesti eteenpäin.

- Sain koulutuksista myös tietynlaista uskallusta kokeilla uutta, esimerkiksi ryhmätöihin Open Space -menetelmää. Se jännitti etukäteen hirveästi, mutta sai lopulta suorastaan ylistävää palautetta, Ahonen kertoo.

Koulutustilaisuudet ovat usein ainoita hetkiä, kun valtakunnallisen järjestön työntekijät kokoontuvat viettämään yhdessä aikaa. Yhteishenkeen vaikuttaa huimasti, luennoiko kouluttaja yksin edessä korokkeella vai kohtaako hän osallistujat vertaisina. Aikaisemmin SLL:n lähestumistapa kouluttamiseen oli asiantuntijakeskeisempi, mutta nykyään koulutuksissa pyritään varaamaan vähintään puolet ajasta tekemiselle luennoimisen sijaan.

- Koko työyhteisön käsitys kouluttamisesta on muuttunut. Kouluttajan on usein parempi olla muiden kanssa samalla viivalla kuin luennoida yksin korokkeella, Ahonen tiivistää.

Teksti: Anna Holopainen

Kuva: Suomen Luonnonsuojeluliitto