SivisNyt logo

SivisNyt uudistui

Tutustu uuteen sivustoon >

Pieniä mutta merkityksellisiä askelia monikulttuurisuuteen

ma 16. tammikuuta 2017 10.52.00

news picture

- Järjestö- ja yhdistystoiminnassa on valtavasti potentiaalia, jota voisi käyttää paljon paremmin uusien suomalaisten kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo Annika Tahvanainen-Jaatinen.

- Monien yhdistysaktiivien asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat myönteisen uteliaita, ja siitä on hyvä aloittaa käytännön työ, Eeva Jeronen jatkaa.

Viime vuonna Opintokeskus Sivis tuotti kymmenen muun opintokeskuksen kanssa menetelmiä muutoksen hallintaan järjestöjen käytettäväksi. Yksi tunnistetuista muutoksista oli suomalaisuuden moninaistuminen maahanmuuton myötä.

Siviksen asiantuntijat Lea Lihavainen, Annika Tahvanainen-Jaatinen ja Eeva Jeronen olivat mukana työryhmässä, jossa pohdittiin keinoja ottaa maahanmuuttajat mukaan kantasuomalaisiin järjestöihin.

 

Monikulttuurisuus osaksi yhdistyksen arkea

Työryhmä määritteli opintokeskusten tehtäväksi tuoda ymmärrystä monikulttuurisuudesta osaksi järjestöjen ja yhdistysten tavanomaista toimintaa.

- Ajattelutapa innoitti minua. Yhdistysten on jo aika unohtaa erilliset monikulttuurisuusillat. Monikulttuurisen ulottuvuuden tulisi olla arkea siinä missä jokavuotisen kevätretkenkin, toteaa Lea Lihavainen.

Työryhmä halusi tarjota yhdistysväelle tilaisuuksia keskustella ja saada tietoa siitä, kuinka avata yhdistyksen ovet maahanmuuttajille. Yhteensä kolmeen seminaariin kutsuttiin koolle ihmisiä järjestöistä, yhdistyksistä ja julkiselta sektorilta.

Annika Tahvanainen-Jaatinen kokee Turun seminaarin onnistuneen hienosti.

- Osallistujat olivat ilmiselvästi iloisia mahdollisuudesta pohtia yhdessä kohtaamisten esteitä ja mahdollisia ennakkoluuloja.

Yhtä hyvä tulos saatiin aikaan Joensuussa.

- Seminaarissamme oli oleellista pureutua vuorovaikutuksen haasteisiin, joita esimerkiksi julkisen ja kolmannen sektorin välillä on, kertoo Lea Lihavainen. - Tilaisuus tiivisti yhteyksiä erityisesti Joensuun kaupunkiin, mutta myös laajemmin yhdistyskenttään ja yhteisöihin.

Työryhmä myös tuotti ideapaketin, josta yhdistystoiminnan kehittämiseen voi poimia vinkkejä. Julkaisussa esitellään verkostoseminaarien antia konkreettisten esimerkkien avulla.

- Eri aloilla ja eri puolilla maata toimivia yhdistyksiä yhdistävät samat kysymykset, jotka liittyvät maahanmuuttajiin, Eeva Jeronen kertoo. - Miten tavoitamme maahanmuuttajat? Kuinka heidät saisi kiinnostumaan yhdistystoiminnasta? Vastauksia ja ehdotuksia löytyy ideapaketista.

 

Verkosto laajentaa näkökulmaa

Työryhmän työ antoi mahdollisuuden tutustua uusiin yhteistyökumppaneihin. Annika Tahvanainen-Jaatinen kertoo aikovansa hyödyntää uusia yhteyksiä.

- Seminaarin suunnittelutyö yhdessä Turun kaupungin, ELY-keskuksen ja maahanmuuttajayhdistysten kattojärjestön kanssa vahvisti paikallista verkostoa, jonka kanssa toiminta jatkuu hankkeen jälkeen.       

Tahvanainen-Jaatinen toivoo, että yhdistystoimijoiden vertaistapaamisia järjestetään jatkossakin.

- Yksittäisellä yhdistyksen edustajalla on harvoin aikaa selvittää, kenen kanssa yhteistyötä voisi tehdä, vaikka halu edistää moninaisuutta ja osallisuutta olisikin vahva.

Lea Lihavainen näkee, että opintokeskuksia tarvitaan yhteistyön kasvualustaksi.

- Yhteiskunnassamme on selkeästi tarvetta opintokeskusten osaamiselle, verkostolle ja jäsenjärjestöjen yhteistyölle. Kolmannen sektorin aktivoituminen maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustoimintaan sisältää vielä monenlaisia mahdollisuuksia.

 


 

* Tulosta ”Uudet suomalaiset mukaan yhdistyksiin - ideapaketti yhdistystoiminnan kehittäjälle” -julkaisu (pdf-tiedosto)

 

Lisää tietoa:

* Juttu SivisNYTissä: Maahanmuuttajat mukaan yhdistystoimintaan – Ilmassa aitoa innostusta!