Keskustelutaidot ja työhyvinvointi lisääntyivät Parkinson-liitossa

ma 21. marraskuuta 2016 13.00.00

Kun viestintäassistentti Päivi Niemen idealamppu syttyy, hän kirjoittaa aiheen heti viikkopalaverin asialistalle. Näin uudesta ideasta päästään keskustelemaan nopeasti.

Ideoiden kirjaaminen ja vilkas keskustelu ovat yksi olennainen muutos Parkinson-liiton työkulttuurissa. Toki aina on ideoitu ja keskusteltu, mutta nyt aikaisempaa määrätietoisemmin,  suunnitelmallisemmin ja avoimemmin.

Taustalla on työhyvinvoinnin parantamiseen keskittynyt hanke. Parkinson-liitto aloitti helmikuussa järjestelmällisen projektin työssä jaksamisen ja työilmapiirin kehittämiseksi. Järjestö osallistuu Opintokeskus Siviksen Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä –hankkeeseen.

Vaikka projekti on vielä kesken, nautitaan Parkinson-liitossa jo hyvistä tuloksista. Esimerkiksi työyhteisön keskustelutaidot ovat parantuneet, viestintä selkiytynyt ja työinto lisääntynyt.

– Vaikuttaa siltä, että ihmiset ovat nyt paljon vapautuneempia ja virkeämpiä. Työnteko on sujuvampaa ja tuntuu, että täällä on hyvä fiilis, Päivi Niemi kuvailee.

Samoilla linjoilla on Parkinson-liiton toiminnanjohtaja Hanna Mattila. Hän kokee, että työyhteisön avoimuus ja kiperienkin aiheiden puheeksi ottaminen on lisääntynyt.

– Olemme huomanneet, että vain avoimuuden kautta saamme aikaan muutosta. Keskustelemalla syntyy yhteistyötä.

Kehityskohteet valittiin äänestyksellä

Työhyvinvointia on jatkuvasti pyritty Parkinson-liitossa kehittämään. Silti erillinen projekti antoi lisätyökaluja konkreettisiin toimenpiteisiin ja korvamerkittyä aikaa keskittymiseen.

Hankkeen alussa Parkinson-liiton väki äänesti tärkeimmistä kehittämiskohteista. Sen perusteella päätettiin ensin keskittyä sisäisen viestinnän kohentamiseen, työnjaon ja aikataulutuksen selkeyttämiseen ja päämäärän hahmottamiseen.

Työyhteisössä huomattiin, että tiedonkulku ei aina toimi toivotusti. Sisäistä viestintää on tehostettu niin, että kaikilla olisi riittävästi tietoa oman työnsä tekemiseen.

Työnjakoa ja aikataulutusta on tarkennettu. Vuosisuunnitelma tehdään nyt aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Lisäksi ajankäytössä huomioidaan yllättävät tai muuten vain aikaa vievät pienemmät tehtävät, jotka eivät näy vuosisuunnitelmassa.

– Minut yllätti eniten se, että vaikka työmme päämäärä on laajasti tiedossa, kaikkien ei ollutkaan helppo hahmottaa, miten oma työ jäsentyy osaksi kokonaisuutta, Parkinson-liiton toiminnanjohtaja Hanna Mattila sanoo.

Uusista käytännöistä syntyi huoneentaulu. Siinä muistutetaan muun muassa työtoverien kunnioittamisesta, tiedon välittämisestä, avoimesta keskustelukulttuurista ja ideoiden esille tuomisesta.

– Olemme olleet todella tyytyväisiä tähän hankkeeseen. Oli aivan huippua, että saimme ulkopuolisen konsultin avuksi. Paljon on saatu aikaan ja paljon on vielä tulossa, Mattila toteaa.

 

Uudet konstit rutiineiksi

Työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävä projekti on kehittänyt koko Parkinson-liiton toimintaa. Järjestön jäsenet saavat nauttia aikaisempaa suunnitelmallisemmasta ja käytännönläheisemmästä toiminnasta. Lisäksi viestintä on vilkkaampaa ja avoimempaa kuin ennen uudistusta.

Seuraava askel on uusien käytäntöjen juurruttaminen. Muutoksen saavutukset luisuvat käsistä, jos vanhat rutiinit selättävät uudet konstit.

– Helposti ne vanhat tavat kurkistelevat olkapään yli. Aiomme joulukuussa sopia, millä tavoin vakiinnutamme uudet tavat arkikäyttöön, Hanna Mattila kertoo.

Saman tunnistaa Päivi Niemi. Hänen mielestään esimerkiksi järjestön strategiaa kannattaa vielä kerrata ja tehdä sen tavoitteita konkreettisiksi.

– Ainakin kerran vuodessa olisi hyvä järjestää jonkinlainen kertaus nyt opitusta, jotta uudet tekemisen tavat eivät unohtuisi, Niemi ehdottaa.

 

Teksti: Tia Yliskylä
Kuva: Riku Nummela (Parkinson-liitto)

Suomen Parkinson-liitto ry

Valtakunnallinen kansanterveys- ja vammaisjärjestö.
Tekee työtä Parkinsonin tautia, dystoniaa, Huntingtonin tautia ja muita liikehäiriösairauksia sairastavien ja heidän omaistensa elämänlaadun parantamiseksi.
Parkinson-liittoon kuuluu 19 yhdistystä ja 110 kerhoa. Jäseniä yhdistyksissä on yli 8000.
Työntekijöitä on 16.