Maahanmuuttajat mukaan yhdistystoimintaan – Ilmassa aitoa innostusta!

ke 28. syyskuuta 2016 09.00.00

news picture Afrah Al Bayaty Turun Islamilaisesta Yhdyskunnasta ja Anne-Mari Tyrmi Lounais-Suomen Partiopiiristä (Vehmaan Lustaset) keksivät Turun -tilaisuudessa monta eri tapaa, jolla he voisivat tehdä yhteistyötä. Partiolaiset voisivat esimerkiksi vierailla islamilaisissa juhlissa ja Islamilaisen yhdyskunnan jäsenet voisivat osallistua partiolaisten retkiin.

Laaja paikallinen yhteistyö järjestäjien kesken kantoi hedelmää ja Uusia tulijoita yhdistyksiin -tilaisuuteen osallistui niin maahanmuuttajayhdistysten kuin kantasuomalaistenkin yhdistysten edustajia.

Seminaarin alustuksissa paneuduttiin Turun alueen maahanmuuttotilanteeseen, toimintamalleihin monikulttuurisessa ympäristössä ja kuultiin maahanmuuttajien kokemuksia yhdistystoiminnasta. Varsinaiseen kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamiseen sekä esille nousseiden kysymysten pohtimiseen päästiin kolmella eri teemaan keskittyneellä rastipisteellä.

Yhdistystoiminta antaa lisäarvoa jokaisen arkeen

Tilaisuuden osallistujat pohtivat miten yhdistyksiä voi avata uusille kohderyhmille. Mikä on ”se juttu”, joka tekee yhdistyksen toiminnasta kiinnostavan myös maahanmuuttajille? Ja millä tavalla yhdistykset voivat kertoa maahanmuuttajille toiminnastaan?

Ajatuksia heräsi myös siitä, missä vaiheessa kotoutumiskaarta maahanmuuttajat voivat kokea yhdistystoiminnan yhtenä mahdollisena tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Yhdistystoimintaan osallistumalla myös maahanmuuttaja voi toteuttaa haaveita, harrastaa ja saada tukea ja apua arkipäivän haasteiin.  

Monella tilaisuuteen osallistuneella kantasuomalaisella yhdistyksellä oli suunnitelmia tai jonkin verran kokemusta maahanmuuttajien ottamisesta mukaan toimintaansa. Nämä yhdistykset siis eivät ainoastaan järjestä erillistä toimintaa maahanmuuttajille ja turvanpaikanhakijoille, vaan maahanmuuttajat ja turvanpaikanhakijat osallistuvat yhdistysten varsinaiseen toimintaan.

Miten tavoitamme toisemme?

Maahanmuuttajayhdistysten edustajien mukaan maahanmuuttajien pulmana on tiedonkulku ja eroavaisuudet viestintäkulttuureissa. Kantasuomalaiset yhdistykset taas kokivat suurimmaksi haasteekseen maahanmuuttajien tavoittamisen. Miten ja missä heitä voi lähestyä?

Maahanmuuttajayhdistykset toimivat usein eri verkostoissa kun kantasuomalaiset yhdistykset. Tästä syystä tieto siitä, mitä kanavia pitkin viestit paikallistasolla kulkevat ja kehen voi olla yhteydessä kantasuomalaisessa yhdistyksessä yhteistyön merkeissä, on usein liian hankalasti löydettävissä.

Näihin ongelmiin löytyi monta ratkaisuehdotusta, etenkin kun paikalla oli jo valmiiksi yhteistyöstä kiinnostuneita yhdistyksiä. Toisilla yhdistyksillä on jäseninään maahanmuuttajia ja toisilla kantasuomalaisia, kummallakin tietoa oman väkensä toimintavoista, toiveista ja tarpeista. Yhteystiedot ja käyntikortit vaihtuivat illan aikana siihen malliin, että jopa osallistuivat taisivat yllättyä esille nousseista uusista yhteistyömahdollisuuksista.

Hyvä vinkki maahanmuuttajien tavoittamiseksi on jalkautuminen paikkakunnan maahanmuuttajayhdistyksiin. Toimijoihin voi ottaa yhteyttä ja käydä henkilökohtaisesti kertomassa oman yhdistyksensä toiminnasta. Ne kantasuomalaiset yhdistykset, jotka kertoivat kokeilleensa tätä keinoa, olivat saaneet lämpimän vastaanoton maahanmuuttajayhdistyksissä.

Tutustumisen halu ylittää kielimuurin

Suurimmaksi vuorovaikutuksen esteeksi koettiin yhteisien kielen puuttuminen. Ratkaisuksi ehdotettiin vapaaehtoisen tulkin käyttöä. Voi myös sopia osallistumisesta toistensa juhliin, retkiin, kulttuuritapahtumiin tai muuhun matalan kynnyksen toimintaan, johon ei tarvita täydellistä kielen hallintaa ja joka ei velvoita jäseneksi liittymistä tai jäsenmaksun maksamista.

Avoimuus, ihmisläheisyys, joustavuus, yhteisöllisyys sekä erityisesti aito kohtaaminen ja kuuntelemisen taito olivat asioita, jotka olivat monien onnistumisten takana. Yksikin onnistunut kohtaaminen ja tutustuminen voi tuoda monta uutta ihmistä mukaan toimintaan. Viesti siitä, mihin yhdistyksiin maahanmuuttajat ovat aidosti tervetulleita, leviää puskaradion kautta todella tehokkaasti.

Me kantasuomalaiset joudumme ehkä jonkin verran harjoittelemaan tuota aitoa kohtaamista ja läsnä olemisen taitoa. Se voi vaikka olla tutustumista teekupin äärellä jutellen siitä, mitä juuri silloin tulee mieleen ilman mitään erityistä agendaa. Yhdistystoiminnassa ei ehkä aina tarvitse lähteä toiminnan kautta liikkeelle, vaan rakentaen ensin yhteisöllisyyttä, josta toiminta ja yhdessä tekemisen ilo pikku hiljaa kumpuaa.

Yhdessä tekemisen ilo onkin monen maahanmuuttajayhdistyksen kantava voimavara. Suurin osa niistä toimii täysin vapaaehtoisvoimin.

Ennakkoluulot ojennukseen  

Illan paras anti oli aidon innostuksen ja kokemusten vaihdon lomassa ehdottomasti se, että tarjoamalla tilaisuuden yhdistyksille kohdata ja keskustella, tarjoutui samalla myös paikka viritellä yhteistyökuvioita yhdistys- ja kielirajojen yli kulttuuritaustoja myönteisellä tavalla huomioiden.

Ilahduttava oli myös havaita, miten yhden illan aikana parikin vääräksi osoittautunutta ennakkokäsitystä haihtuivat savuna ilmaan. Yhdessä osallistujapalautteessa luki ”Ole avoin ja rohkea, älä pelkää!”. Siihen on hyvä lopettaa.   

 

Teksti ja kuva: Annika Tahvanainen-Jaatinen

 

Opintokeskusten järjestöt muutoksessa -hankkeessa mukana 11 opintokeskusta

  • Opintokeskukset etsivät tapoja tunnistaa toimintaympäristön muutoksia, vastata niiden tuomiin haasteisiin sekä kouluttaa jäsenjärjestöjensä väkeä muutoksen kohtaamiseen
  • Neljä työryhmää: digiosaaminen, maahanmuuttajat ja kansalaisaktiivisuus, työelämän muutokset sekä järjestöjohtamisen muutokset
  • Turun verkostoitumistilaisuus osana maahanmuuttajateemaan keskittyvän työryhmän työtä
  • Vastaavat tilaisuudet Helsingissä 12.10. ja Joensuussa 10.11.
  • Työryhmä kokoaa hyviä käytäntöjä ja ideoita loppuraporttiinsa. Se julkaistaan ”100 vuotta järjestötoimintaa Suomessa” -seminaarissa 15.12. Tampereella.