Sivistysvisio antaa suuntaviivoja järjestöille tunnistamaan sivistysrooliaan tulevaisuudessa ja tarttumaan sivistymisen kannalta merkityksellisiin ilmiöihin ja niissä tarvittaviin toimintatapoihin. Sivistysvisio koostuu kompassista ja sen neljästä ulottuvuudesta ja näitä leikkaavista teemoista. Neljä ulottuvuutta ovat: oppiminen ja sivistyminen, julkinen vaikuttaminen, kestävyys ja eettisyys sekä sivistynyt yhteisö. Neljän ulottuvuuden leikkauspisteissä esiintyy ilmiöitä, jotka ovat nousseet tai jotka on tunnistettu nousevan tärkeiksi, kun puhutaan järjestöjen sivistysroolista. Tutustu sivistysvisioon!
Julkaisu ottaa kantaa kahdeksan kirjoituksen voimin sivistymiseen yhteisön, oppimisen, kestävyyden ja tulevaisuuden kansalaisvaikuttamisen näkökulmista. Kirjoitukset luovat yhdessä tietoutta siitä, minkälaista on järjestöllinen sivistys ja mistä se rakentuu. Tekstit nostavat myös esiin tulevaisuuden sivistymistarpeita, kun tavoitteena on kestävä elämä. Osana julkaisua esillään myös sivistyksellinen visio, joka antaa suuntaviivoja tulevaisuudessa sivistymisen kannalta merkityksellisiin ilmiöihin ja niissä tarvittaviin toimintatapoihin. Lue julkaisu!
Kolmen vuoden välein toteutettavan Vapaaehtoistoiminta Suomessa -kyselyn erityisteemana oli vuonna 2021 tulevaisuus. Marion Fieldsin kirjoittaman artikkeli ”Kenen harteilla on vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Suomessa?” tarkastelee aihetta kyselyn tulosten pohjalta. Artikkeli valottaa sitä, ketkä tekevät vapaaehtoistyötä tulevaisuudessa, mitä taitoja tarvitaan ja mitkä asiat auttavat vapaaehtoistyön tekemisessä. Lue lisää!
Mikä tukee oppimista järjestökoulutuksessa ja opintoryhmässä? Tämä julkaisu avaa näköaloja transformatiiviseen eli uudistavaan oppimiseen ja sivistykseen erityisesti kestävän elämän näkökulmasta, mutta tulokset ovat sovellettavissa kaikkeen järjestöllisen koulutuksen kehittämiseen.
Kokouskäytännöt.fi -sivustolta saat tarpeellisen tiedon kokouksista yhdistystoiminnassa, hyviä käytännön vinkkejä muun muassa etäkokousten järjestämiseen sekä paljon erilaisia verkkomateriaaleja kokousten tueksi. Sivustolla otetaan huomioon erilaiset kokoustyypit, kuten yhdistysten sääntömääräiset kokoukset ja hallituksen kokoukset.
Opintokeskus Sivis toteuttaa kahden vuoden välein suomalaisen yhdistys- ja järjestökentän koulutus- ja osaamistarvekyselyn. Tuorein analyysi on vuodelta 2020. Tutustu tästä!
Mitä on kestävä elämä järjestöissä? Entä miten järjestöt voivat toimia ja sivistää kestävästi? Julkaisu koostuu 12 asiantuntijakirjoituksesta, jotka tarttuvat järjestöille ajankohtaisiin kestävän hyvinvoinnin haasteisiin. Julkaisu sisältää myös Siviksen selvitysten tuloksia kestävän kehityksen toteutumisesta järjestökoulutuksissa. Julkaisu on tarkoitettu kaikille järjestötyön parissa toimiville. Tarkoituksena on avata näkökulmia siihen, kuinka kestävää elämää voi edistää niin järjestö- kuin yksilötasolla. Lue julkaisu: Kestävän elämän muutosvoimaa järjestötoiminnasta
Laadukas yhdistystoiminta edellyttää perusasioiden tuntemista. Yhdistystoimija-verkkomateriaali antaa yhdistyksen luottamushenkilöille, vapaaehtoisille ja työntekijöille perustiedot, joita tarvitaan yhdistyksen tai pienen järjestön toiminnan pyörittämisessä. Materiaali sisältää viisi jaksoa, jotka käsittelevät yhdistyshallintoa, taloushallintoa, varainhankintaa, viestintää ja riskienhallintaa. Materiaali sopii erinomaisesti sekä itseopiskeluun että yhdistysten omien koulutusten perustaksi.
Artikkelissa on analysoitu Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa 2018 -kyselyn tulokset oppimisen näkökulmasta. Siinä esitellään, millaisia taitoja eri tehtävissä toimivat vapaaehtoiset saavat ja miten he voivat hyödyntään niitä työmarkkinoilla. Lue julkaisu!
Verkkomateriaali tarjoaa tukea ja tietoa erityisesti sote-alan järjestöjen ja yritysten työyhteisöjen kehittämiseksi. Sivustolta löytyy muun muassa osaamisen johtamiseen, palvelumuotoiluun ja verkostoitumiseen liittyviä pohdintakysymyksiä ja helppokäyttöisiä menetelmiä. Viimeisin lisäys sivustolle on henkilöstön osaamiskartoituslomake, joka auttaa osaamisen tunnistamisessa ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. Sivustolta löytyy myös ehdotuksia kehittämistoimenpiteistä osaamiskartoituksen ympärille.
Suomi-englanti-suomi-sanasto sisältää olennaisimmat järjestöelämän termit ja auttaa muun muassa kansainvälisten kokousten ja tapahtumien järjestämisessä. Sanasto päivitetään vuosittain.
Suomi-ruotsi-suomi-sanasto sisältää olennaisimmat järjestöelämän termit ja auttaa muun muassa kotimaisten kaksikielisten tai pohjoismaisten kokousten ja tapahtumien järjestämisessä sekä tekstien kääntämisessä.
Työhyvinvointia järjestötyöpaikoille -sivustolta löydät tietoa ja ideoita työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi järjestötyöpaikoilla. Sivusto on tarkoitettu kaikille työyhteisön kehittämisestä kiinnostuneille erikokoisten järjestöjen toimijoille. Sivuston aiheita ovat muun muassa työhyvinvoinnin johtaminen, toimiva työyhteisö ja oman työn hallinta.
Tässä julkaisussa analysoidaan vapaaehtoisia työssään ohjaavien eurooppalaisten kolmannen sektorin työntekijöiden lähitulevaisuuden osaamistarpeita. Julkaisu sisältää teoriakatsauksen, tulevaisuuskenaarion esittelyn sekä 10 maassa tehdyn kyselytutkimuksen ja asiantuntijahaastattelujen tulokset. Julkaisun on tuottanut Siviksen koordinoima Erasmus+-hanke Future Skills for the Third Sector (FUTUR3), jota on rahoittanut Opetushallitus. Tutustu julkaisuun!
Tähän julkaisuun on kerätty eurooppalaisia hyviä käytäntöjä, jotka esittelevät vapaaehtoisten ohjaamiseen ja johtamiseen liittyvää koulutusta ja kehittämistoimintaa. Julkaisun on tuottanut Siviksen koordinoima Erasmus+-hanke Future Skills for the Third Sector (FUTUR3), jota on rahoittanut Opetushallitus. Tutustu julkaisuun!
Miten avarran oman yhdistykseni toimintaa niin, että maahan muuttaneet kokevat itsensä tervetulleiksi? Ideavihkoon on kerätty parhaat vinkit ja toimintasuositukset yhdistystoimijoilta toisille. Lisäksi ideavihko esittelee opintokeskusten testaaman rungon koulutuspäivälle, jonka avulla voi parantaa vuoropuhelua maahan muuttaneiden, yhdistysten ja viranomaisten välillä.
Järjestövisiitti on helposti toteutettava järjestöjen välisen jakamisen ja keskinäisen arvioinnin menetelmä. Ideana on, että yhdistys tai järjestö arvioi ensin itseään ja peilaa omaa arvioitaan keskustelussa toisen järjestön kanssa. Ideoiden vaihto voi parhaimmillaan johtaa hedelmälliseen kehittämistyöhön omassa järjestössä. Tutustu järjestövisiittiin!
Osaajat järjestötyössä -selvitykseen (2015) on koottu järjestötyöntekijöiden ajatuksia omasta osaamisestaan, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista. Selvityksessä avataan lisäksi osaamisen kehittämisen tapoja ja mahdollisuuksia järjestötyöpaikoilla. Selvityksen perustuu kyselytutkimukseen, johon vastasi yhteensä 839 järjestöjen palkattua työntekijää.
Pääkaupunkiseudun yhdistykset ja järjestöt ovat aktiivisia lähidemokratian toimijoita. Mitä ne ajattelevat vaikuttamisesta, lähidemokratiasta ja verkostoista? Lue tämä raportti, niin tiedät.
Järjestöarvioinnin ilmansuuntia -verkkomateriaaliin on koottu tietoa järjestön ja yhdistyksen arvioinnista monesta näkökulmasta. Materiaali sopii niin pienille paikallisyhdistyksille kuin suuremmille järjestöillekin. Sitä voi hyödyntää koulutuksessa tai itseopiskelussa. Siitä löytyy myös työkaluja itsearviointiin ja kehittämiskohteiden valitsemiseen. Arvioi järjestön tai yhdistyksen toimintaa verkkomateriaalin avulla!
Muita materiaaleja:
