Koulutuksen laatu -etusivuKoulutustoiminnan johtaminen Koulutuksen suunnittelu Koulutuksen toteutus Koulutuksen seuranta ja arviointi Koulutuksen jatkuva kehittäminen Koulutustoiminnan johtaminen

Koulutustoiminnan johtaminen on järjestön johdon vastuulla. Jotta koulutustoiminta saadaan sidottua järjestön kaikkeen toimintaan, on se kytkettävä tiiviisti sen strategiaan, toimintaprosesseihin, johtamisjärjestelmiin sekä toiminnan suunnitteluun ja raportointiin.

Opintokeskus Siviksen koulutuksen laatumäärittelyssä koulutustoiminnan johtamista tarkastellaan seuraavien laatutekijöiden kautta:

  • järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu ja toiminnanohjaus
  • koulutuksen toimintaedellytykset ja resurssit
  • yhteinen oppimiskäsitys
  • koulutustarjonta
  • koulutukseen liittyvä hanketoiminta
  • asiakkaiden ja kumppaneiden osallistuminen
  • koulutustoiminnan tuloksellisuus

Koulutuksen kokonaissuunnittelussa on kyse järjestön koulutustoiminnan merkityksen ja tavoitteiden peilaamisesta järjestön strategiaan. Ydinkysymys on, miten koulutustoiminnalla tuetaan järjestön strategian toteutumista. Kokonaissuunnittelun avulla arvioidaan myös järjestön koulutustoiminnan toimintaedellytyksiä eli voimavaroja koulutusten toteuttamiseen.

Järjestön yhteisen oppimiskäsityksen määrittelyllä varmistetaan, että kaikilla toimijoilla on yhtenäinen näkemys siitä, mitä oppiminen on ja miten sitä edistetään. Kokonaissuunnittelun myötä rakentuu järjestön koulutustarjonta, joka mukailee sen strategisia linjauksia ja oppimiskäsitystä. Koulutustarjonta mahdollistaa opiskelun nousujohteisesti, ja siitä viestitään järjestön koulutuskalenterissa. Sivis on laatinut kokonaissuunnittelun tueksi Koulutuksen kokonaissuunnitelma – järkeä järjestökoulutukseen -työkirjan, jossa ohjeistetaan kokonaissuunnitelman laadintaprosessi sekä annetaan vinkkejä ja ohjeita suunnittelun eri vaiheisiin.

Myös hanketoiminnalla edistetään järjestön strategisia tavoitteita ja koulutuksen laadun kehittämistä.

Koulutustoiminnan johtamisessa on tärkeää, että myös järjestön keskeisiä kumppaneita ja asiakkaita osallistetaan koulutuksen kehittämiseen. Heidän näkemyksiään ja tarpeitaan on hyvä kuunnella aktiivisesti. Koulutustoiminnan tuloksellisuutta on seurattava selkeillä mittareilla, ja niiden osoittamia vaikutuksia on hyödynnettävä niin koulutustoiminnan kehittämisessa kuin päätöksenteossakin.